Olen surullinen jokaisen tapahtuneen henkirikoksen, väkivallanteon ja raiskauksen vuoksi. Otan osaa jokaisen teon uhrien ja uhrien omaisten puolesta.
Tällä hetkellä ilmassa on järjettömiä ajatuksia kohdistuen nimenomaan maahanmuuton mukanaan tuomien rikosten kasvusta. Ehkä enemmän olen huolissani keinoista, joita on tarjolla tai ajatuksissa tarjota ongelman poistamiseksi.
Mikäli pakkokeinoja tarjotaan vaihtoehdoksi, voimme aloittaa. Väkivaltaisuuksien välttämiseksi ensimmäinen tehtävä Suomessa on alkoholin myynnin ja saatavuuden lopettaminen välittömästi. Vielä varmemmin saamme tilanteen hallintaan sijoittamalla riskialttiit nuoret pojat ja miehet välittömästi suuriin keräilykeskuksiin, joissa he voivat keskenään suljetuissa olosuhteissa kuntoutua tuottamaan hyvinvointia ympärilleen.
Tätäkö on se sivistys, jota olen yrittänyt opetella kaikkien kohtaamieni ihmisten kanssa? Onko meillä toisenlaisia mahdollisuuksia ongelman ratkaisemiseksi? Olemme Icehearts-toiminnassa valinneet tien, jota pidämme paljon parempana ja arvokkaampana vaihtoehtona tilanteen parantamiseksi. Keräämme joukkueisiin 6-vuotiaita tuen tarpeessa olevia lapsia, enimmäkseen poikia, tukeaksemme heidän kehitystään hyvinvointia itselleen ja ympäristölleen tuottaviksi nuoriksi, koulutetuiksi aikuisiksi.
Reseptimme on hyvin yksinkertainen. Luomme heihin ihmissuhteen joukkueessa opettaaksemme heille tärkeät asiat elämisestä ja yhteiselosta toisten ihmisten kanssa. Tämä tie vaatii paljon aikaa. Luottamuksen rakentaminen toisiin ihmisiin on koettelemus, jos syytä luottamukseen toisiin ihmisiin ei ole välitetty jostain syystä.
Kaikki ajatukset pakolla ”hoidettavista” ”ongelmista” suhteessa ihmisiin tulkoon mistä vain, ovat omituisia. Ajattelen, että oikeusvaltiossa rikoksia ei kannata ”ennaltaehkäistä” sulkemalla ongelmia pois näkyvistä, vaan kehittämällä keinoja, joilla kaikki voisivat voida paremmin ennen ongelmaa.