Katsaus Icehearts-toimintaa käsittelevään tutkimukseen ja kirjallisuuteen

Mikko Salasuo

Tutkimuksellinen kiinnostus Icehearts-toimintaa kohtaan virisi 00-luvun lopulla. Toiminnasta oli jo aiemmin julkaistu mediassa ja kirjallisuudessa esittelyjä, kertomuksia ja kuvauksia (esim. Turkka 2004; Turkka 2009), mutta vuosikymmenen lopulla valmistuneet opinnäytetyöt olivat ensimmäiset akateemisia konventiota noudattaneet tutkimukset (Åstrand 2007; Aronniemi & Levola 2007; Vartiamäki 2008). Toden teolla Icehearts-toiminnan tutkiminen lähti käyntiin 2010-luvulla, kun ammattitutkijat paneutuivat aiheeseen. Tutkija Mirka Smolej teki vuosikymmenen puolivälissä arvion toimintamallista ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnisti vuonna 2015 laajan toiminnan seurantatutkimuksen. 2010-luvun lopulla ryhdyttiin THL:n toimesta tutkimaan myös toiminnan kustannusvaikuttavuutta. Icehearts-toimintaa käsittelevä tutkimus jatkui aktiivisena 2020-luvun alussa. Tuloksista raportoitiin opinnäytetöissä (esim. Sipilä 2021; Åberg 2020; Åström 2020), tutkimusraporteissa (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen 2020) sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa (esim. Appelqvist-Schmidlechner ym. 2021; Kyösti & Airaksinen 2021; Kekkonen ym. 2022). Uusia avauksia olivat aiheesta käynnistyneet väitöskirjatutkimukset ja etnografinen tutkimushanke.

Myös tämä katsaus on osa Icehearts-toiminnan tutkimusta. Katsauksessa tarkastellaan Icehearts-toimintaa koskevaa tutkimusta ja keskeistä kirjallisuutta. Artikkelin laveana ja löyhänä tutkimuskysymyksenä on, mitä tutkimustietoa ja kirjallisuutta Icehearts-toiminnasta on tehty, miten toimintaa on tutkittu ja miten aihetta käsitellään kirjallisuudessa. Katsauksen tarkoituksena on koota yhteen Icehearts-toimintaa koskevaa tutkimusta, esitellä tutkimusasetelmia ja -tuloksia sekä tehdä nostoja kirjallisuudesta. Pääpaino on ammattitutkijoiden tekemissä tutkimuksissa, mutta huomioita ja nostoja tehdään myös opinnäytetöistä ja toimintaa esittelevästä kirjallisuudesta. Katsauksen aineiston keruussa on hyödynnetty Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna.fi hakupalvelua ja Googlen tutkimushakukone Scholaria. Lisäksi tietoa on haettu kirjallisuudesta ja tutkimushankkeiden verkkosivuilta (esim. Julkari.fi-julkaisupalvelu).

Icehearts-toimintaa koskevaa tutkimusta ei ole aiemmin kerätty yhteen ja tarkasteltu systemaattisesti kokonaisuutena. Katsauksen yhtenä tarkoituksena onkin toimia yleisesityksenä Icehearts-toimintaa käsittelevästä tutkimuksesta ja kirjallisuudesta. Katsaus on toteutettu akateemisia konventioita mukaillen, mutta icehearts.fi-verkkosivuston käytäntöjen ja teknisten mahdollisuuksien puitteissa. Katsauksessa on pyritty yleisymmärrettävyyteen ja se on tarkoitettu palvelemaan erilaisia yleisöjä.

”Saavatko mustatkin mailan”

Ilkka Turkan (30.8.2001) kirjoitus Saavatko mustatkin mailan Helsingin Sanomien mielipideosastolla oli ensimmäisiä suurelle yleisölle suunnattuja tekstejä, jossa esiteltiin Icehearts-toimintaa ja sen aatteellisia lähtökohtia. Myöhemmin 00-luvulla sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistiin useita toimittajien tekemiä juttuja Icehearts-toiminnasta. Analyyttisemmin aihetta käsiteltiin eri alojen ammatti- ja erikoislehdissä. Toiminnasta kerrottiin muun muassa Kunta- (2003 Hynninen), Nuorisotyö- (Maksimainen 2004), Autismi- (Klemola 2006), Lapsen maailma- (Lammi-Ketola 2009), Socius- (Jokinen 2008) ja Pelastakaa lapset -lehdissä (Mykkänen 2008).

Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Icehearts-toimintaa esitteleviä tekstejä julkaistiin myös osin tai kokonaan akateemiselle yleisölle suunnatuilla foorumeilla. Turun ammattikorkeakoulun vuonna 2004 julkaisemassa teoksessa Sosiaalisen nuorisotyön toimintamalleja (Linnossuo 2004) oli artikkeli Icehearts-toiminnasta (Turkka 2004). Vuonna 2009 Icehearts-toimintaa esiteltiin Nuorisotutkimus-lehdessä (Turkka 2009). Vuosituhannen alku oli Icehearts-toimintaa koskevassa kirjallisuudessa leimallisesti aikaa, jolloin julkaisujen pääpaino oli kasvatusmallin esittelyssä, kasvatuskäytäntöjen kuvauksessa ja kasvatusideologian tunnetuksi tekemisessä.

Ensimmäiset Icehearts-toimintaa käsittelevät opinnäytetyöt valmistuivat 00-luvun lopulla. Riikka Åstrand (2007) tutki pro gradu -tutkielmassaan Suvelan sirkusta ja Icehearts-toimintaa syrjäytymistä ehkäisevänä harrastustoimintana. Maaret Aronniemi ja Jarkko Levola (2007) tarkastelivat Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Icehearts-toiminnan vaikutuksia lapsiin ja perheisiin. Teemu Vartiamäen (2008) opinnäytetyössä tutkittiin Icehearts-toimintaa osana lasten kasvatuksellista erityistukea alakoulussa.

Edellä mainitut opinnäytetyöt saivat jatkoa 2010-luvulla, jolloin Icehearts-toiminnasta tuli suosittu opinnäytetöiden aihe ammattikorkeakouluissa. Tutkielmien aiheita olivat muassa sosiaalinen vahvistaminen (Pölkki 2011), sosiaalinen pääoma (Silonsaari 2016; Sarimaa 2017), Icehearts-poikien ja heidän vanhempiensa kokemukset (Flink & Larsen 2017; Hyvärinen 2019; Varsamäki 2015), toiminnan soveltuvuus tytöille (Haukkovaara 2013), kasvattajan rooli ja merkitys Icehearts-toiminnassa (Mustonen & Breccia 2013), Icehearts-joukkueen kokoaminen (Takkinen & Hiilinen 2014), Icehearts-poikien sosiaaliset lähtökohdat (Mattila 2014), perhetyö Icehearts-toiminnassa (Sauranen 2017), kasvattajien näkemykset ja kokemukset toiminnasta (Luoma 2014) ja Icehearts-toiminta osana koulua (mm. Sillman & Strömdahl 2011; Kärki & Kärki 2015; Salmelainen 2015).

2020-luvulla opinnäytetöiden tutkimusnäkökulmat laajenivat koskemaan esimerkiksi Icehearts-toimintamallin rakenteita (Nurmi 2019), taloudellisia lähtökohtia (Ranto 2019) ja vammojen ehkäisyä harrastuksessa (Åberg 2020). Kaikkiaan Icehearts-toiminnasta tehtiin syksyyn 2022 mennessä 51 opinnäytetyötä, jotka muodostivat laajan ja moninäkökulmaisen kokonaisuuden. Opinnäytetöissä Icehearts-toimintaa tutkittiin muun muassa kasvatus-, yhteiskunta- ja liikuntatieteiden sekä sosiaalityön, lastensuojelun ja nuorisotyön, fysioterapian, taloushallinnon ja yhteisöpedagogiikan viitekehyksessä. Tutkielmista 7 tehtiin yliopistoissa ja 44 ammattikorkeakouluissa. (Lista kaikista opinnäytetöistä artikkelin lähteiden jälkeen).

Kokemuksia, tarinoita ja oppaita: kirjallisuutta Icehearts-toiminnasta

Vuonna 2008 julkaistu teos Icehearts – joukkue kasvun tukena oli ensimmäinen toimintaa kattavammin käsitellyt kokonaisesitys (Turkka & Turkka 2008). Teos on kuvaus Icehearts-joukkueiden toiminnasta sekä esitys siitä, miten kasvatusmallia voidaan hyödyntää laajemmin lasten ja nuorten tukena harrastuksissa. Kirja sisältää Icehearts-toiminnasta saatuja oppeja ja kokemuksia sekä ohjeita lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Alkupuheen mukaan se on suunnattu erityisesti kasvatus-, sosiaali-, ja liikunta-alan toimijoille sekä päättäjille. Kirjassa myös esitetään kirjoittajien itsearviointi Icehearts-toiminnan tuloksista. Arvioin mukaan toiminnan vaikutukset jäsentyvät seuraavien teemojen alle: suvaitsevaisuus, yhteistoiminta, oppimisen oppiminen, terve kurinalaisuus, säännöt ja normit, vastuun ottaminen, stressinsietokyky (resilienssi), fyysinen ja lihaskunto sekä motoriset ja lajikohtaiset taidot. Kirja Icehearts – joukkue kasvun tukena on edelleen keskeinen dokumentaatio Icehearts-toiminnan historiasta, aatteellisista lähtökohdista ja kasvatuskäytännöistä.

Pari vuotta edellisen jälkeen julkaistiin teos Icehearts – koulun kyljessä. Siinä Teemu Vartiamäki ja Miika Niemelä kirjoittavat (2010) Icehearts-koulutyöstä ja siitä saaduista kokemuksista. Kirjassa esitellään Icehearts-kasvattajien yhteistyötä koulun kanssa, kasvatuskäytäntöjä, hallinnon alat ylittävän lastensuojelutyön haasteita ja mahdollisuuksia sekä sanoitetaan Icehearts-toiminnan arvoperustaa ja aatteellisia lähtökohtia. Kuten Ville ja Ilkka Turkan (2008) kirjaa, voi tätäkin teosta kuvata eräänlaiseksi kasvatusoppaaksi, joka palvelee niin Icehearts-kasvattajia kuin aiheesta ylipäätään kiinnostuneita.

Vuonna 2014 ilmestyi kolmas ja viimeisin kokonaisesitys Icehearts-toiminnasta. Mika Wickströmin (2014) teos Lapsia liukkaalla jäälle – Kasvattajaseura Iceheartsin tarina poikkeaa lajityypiltään edellisistä. Tietokirjamaista otetta ja proosaa yhdistelevällä tyylillä kirjoitettu kirja on otsikkonsa mukaisesti tarina. Se on ennen kaikkea muistelukertomus ja vapaamuotoinen historiikki Icehearts-toiminnan perustamisesta, toiminnan muotoutumisesta sekä järjestön perustajien kokemuksista. Kirjan taustalla ovat keskeisten Icehearts-toimijoiden ja kasvattajien haastattelut sekä osallistuva havainnointi. Tekijä itse ei ole toiminut järjestössä kasvattajana. Kirja on sen esittelytekstin mukaan tarkoitettu ”yhtä hyvin kasvatusalan ammattilaisille kuin myös kaikille kasvattamisesta ja Iceheartsin tarinasta kiinnostuneille”.

Arviointia, kehittämistä ja seurantaa – Tutkimus osaksi Icehearts-toimintaa

2010-luvun puoliväli oli Icehearts-toimintaa koskevan akateemisen tutkimuksen osalta käännekohta. Tutkija Mirka Smolej toteutti Alli Paasikiven säätiön rahoittamana arviointitutkimuksen Icehearts-toiminnasta. Hänen tutkimuskohteenaan oli Icehearts-mallin toiminta käytännössä ja toimintamallin tavoittavuus kohderyhmässä. Tutkija toteutti tutkimuksen osana Icehearts-organisaatiota, joka mahdollisti toimintamallin tarkastelun ”sisältä käsin” (Smolej 2016).

Smolej (2017a) koosti tuloksista Icehearts-kasvattajan käsikirjan ja julkaisi artikkelin tieteellisessä aikakauslehti Januksessa (Smolej 2017b). Käsikirjassa dokumentoidaan Suomen Icehearts ry:n toimintafilosofia, missio, visio, toiminnan periaatteet sekä kuvannetaan toimintamalli. Samoin käsikirjassa avataan Icehearts-toimintamallin sisältöjä, työtä ja sen toteutusta sekä annetaan ohjeita kasvatuksen eri osa-alueiden toteutukseen. Icehearts-kasvattajan käsikirjaa voi luonnehtia hyviin käytäntöihin nojaavaksi kasvatusoppaaksi ja välineeksi standardoida Icehearts-toiminnan käytäntöjä. (Smolej 2017a.)

Artikkelissa Vapaaehtoistyöstä palvelutuotantoon – kasvava ammatillisuuden vaatimus kolmannen sektorin lastensuojelujärjestö Suomen Icehearts ry:ssä Smolej (2017b) tarkastelee sitä, miten vaatimukset ammatillisuudesta heijastuvat lastensuojelujärjestö Suomen Icehearts ry:n työn arkeen ja millaisia ristiriitatilanteita esiintyy perinteisen aatteellisen kansalaisjärjestötoiminnan ja ammatillisuuden törmäyskohdissa. Artikkelin aineisto koostuu järjestön työntekijöille järjestetyissä työpajoissa syksyllä 2015 tehdyistä havainnoista ja muistiinpanoista. Artikkelin keskeinen tulos on, että työntekijät tasapainottelevat työhön sitoutumisen ja aatteellisuuden, työn autonomian ja työn joustavuuden sekä työssä kohdattujen rooliristiriitojen jatkuvassa paineessa.

Vuonna 2015 THL:ssä käynnistynyt seurantatutkimus oli merkittävä askel Icehearts-toiminnan tutkimisessa, vaikutusmekanismien ymmärtämisessä ja kasvatusmallin seurannassa. Peräti 13 vuotisessa (2015–2028) hankkeessa seurataan viiden syksyllä 2015 aloittaneen Icehearts-joukkueen lasten elämänkulkua ja psykososiaalista hyvinvointia sekä toimintamallin koettuja hyötyjä ja vaikutuksia. Vertailuryhmänä tutkimuksessa toimivat Icehearts-toiminnassa mukana olevien lasten luokkien muut oppilaat sekä samanikäiset oppilaat kouluista, joissa ei ole Icehearts-toimintaa.

Ensimmäiset seurantatutkimuksesta tehdyt julkaisut ilmestyivät vuonna 2016. Muun muassa THL:n blokissa sekä Haaste- ja Tesso-lehdissä julkaistuissa tutkimusviritteisissä kirjoituksissa kuvataan Icehearts-toimintaa ja kerrotaan seurantatutkimuksen käynnistymisestä ja toteuttamisesta (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen 2016; Känkänen 2016; Känkänen ym. 2016; Kekkonen ym. 2016). Seurantatutkimushankkeen tutkijat esittelivät Icehearts-toimintaa ja ennen kaikkea tutkimusta myös kansainvälisissä tiedekonferensseissa.

Seurantatutkimuksen ensimmäinen varsinainen tutkimusjulkaisu oli vuonna 2017 julkaistu raportti Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017). Siinä tarkastellaan 6–8-vuotiaiden Icehearts-lasten psykososiaalista hyvinvointia toiminnan käynnistymisen alkutilanteessa. Tutkimusongelmana on selvittää, tavoittaako Icehearts-toiminta oikean kohderyhmän ja minkälaisia eriarvoisuuteen altistavia taustatekijöitä on toimintaan osallistuvilla lapsilla. Samoin tutkitaan sitä, millä tavalla Icehearts-toiminnassa mukana olevien lasten psykososiaalinen hyvinvointi eroaa ikätovereista, ja mitkä ovat vuoden mittaisen osallistumisen hyödyt kasvattajien arvioimana. Raportin tulosten mukaan Icehearts-toiminta tavoittaa nimenomaan niitä lapsia, joilla on perhetilanteensa tai taustansa syystä tarve varhaiseen tukeen. Icehearts-lapset ovat verrokkeja useammin yksinhuoltaja-, ero- ja uusperheistä sekä perheistä, joissa on terveys- ja mielenterveysongelmia ja taloudellisia huolia. Icehearts-lapsilla on verrokkiryhmää yleisemmin tunne-elämän ja käyttäytymisen oireita. He myös kertoivat väsyvänsä helposti ja yli puolet lapsista kertoo toisten lasten ärsyttävän itseään. Tutkimuksessa opettajat tekevät lapsista samansuuntaisia huomiota. Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että Icehearts-toiminta tavoittaa halutun kohderyhmän. (Mt.)

Vuonna 2018 hankkeen tutkijat julkaisivat artikkelin Icehearts – sosiaalisesti tiedostava urheilutoiminta haastaa maskuliinisuuden ideaalin (Wessman ym. 2018). Siinä tarkastellaan joukkueurheilun mahdollisuuksia tarjota sukupuolisensitiivistä ja vastuullista tukea syrjäytymisvaarassa oleville pojille. Samoin tutkimuksen kohteena on se, miten Icehearts-toiminta haastaa perinteisen joukkueurheilun maskuliinisuuden. Artikkelin aineisto koostuu jo toimintansa päättäneen Icehearts-joukkueen poikien ja kasvattajien haastatteluista. Tulosten mukaan Icehearts-joukkue tarjosi pojille ennen kaikkea merkityksellisenä yhteisönä, joka tarjosi turvaa, välittämistä ja arvonantoa. Joukkue loi pojille arjen osallisuuden tukirakenteita, tarjosi yhdenvertaisuuteen ja huolenpitoon pohjaavan kasvuympäristön. (Mt.)

Vuonna 2018 THL:n pitkittäistutkimuksesta ilmestyi myös toinen Icehearts-toimintaa käsittelevä artikkeli. Nuorten elinolot vuosikirjassa julkaistussa artikkelissa Icehearts koulun kumppanina (Kekkonen ym. 2018) tarkasteltiin sitä, miten koulujen opettajat, rehtorit ja muu henkilökunta näkevät Icehearts-kasvattajien toiminnan ja sen merkityksen koulun arjessa. Samoin artikkelissa tarkasteltiin sitä, miten Icehearts-toiminta hyödyttää koulun toimintaa lasten koulunkäynnin tukemisessa ja mikä on Icehearts-kasvattajan rooli koulun kasvatuskumppanina. Artikkelin aineistona käytettiin koulun henkilöstön fokusryhmähaastatteluita. Tulosten mukaan koulut hyötyvät Icehearts-toiminnasta. Kasvattaja auttaa Icehearts-lasta oppimisessa ja vertaisryhmässä toimimisessa sekä kouluyhteisön jäsenenä pysymisessä. Osaltaan Icehearts-toiminta edistää osallisuutta, luottamusta, yhteisöllisyyttä ja dialogisuutta kouluympäristössä. (Mt.)

Vuonna 2019 THL:ssä käynnistyi myös toinen pitkittäistutkimushanke, jossa Icehearts-toiminta on tutkimuskohteena. Lapset SIB on tutkimus (2019–2031) ehkäisevän toiminnan kustannusvaikuttavuudesta sekä SIB-mallin soveltuvuudesta kuntien ehkäisevän työn rahoitukseen. SIB-malli on tulosperustainen rahoitussopimus, jota käytetään vaikuttamisinvestoinneissa. Tutkimuksessa on mukana myös muita ennaltaehkäisevän työn muotoja ja järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisten toimintamallien kustannusvaikuttavuudesta, selvittää toiminnan vaikutuksia lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin sekä tarkastella Lapset SIB-mallin soveltuvuutta kuntien ja alueiden ehkäisevän työn rahoitukseen.

Kustannusvaikuttavuutta käsitteli myös Petri Hillin (2017) tekemä Icehearts-joukkueen investointilaskelma. Laskelman pohjana oli Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta (Hilli ym. 2017) raportoitu vaikuttavuuslaskentamalli. Malli kuvaa riskitekijöiden kumuloitumisen vaikutusta lapsuus- ja nuoruusajan palvelukäyttöön (avo- ja sijaishuolto, psykiatrisen erikoissairaanhoito ja peruskoulun erityinen tuki) sekä sen jälkeen kiinnittymistä työelämään. Icehearts-järjestölle tehdyn, julkaisemattoman, laskelman mukaan Icehearts-joukkueen odotettu suora taloudellinen vaikutus (säästö) yhteiskunnalle on minimissään 2,8 miljoonaa euroa.

Seurantatutkimusta, uusia avauksia ja tutkimuskysymyksiä

Vaikka 20-luku on vasta alussa, on Icehearts-toiminnan tutkimuksessa ehtinyt tapahtua jo paljon. Opinnäytetöitä on valmistunut 7 kappaletta ja niissä Icehearts-toimintaa tutkittaan uusista näkökulmista. Tutkielmissa käsitellään muun muassa toiminnan juurruttamista uudelle paikkakunnalle (Hallman & Pykälistö 2021), korona-ajan vaikutuksia toimintaan (Uotila & Hoteila 2022) ja entisten Icehearts-lasten kokemuksia (Kilpala 2021). THL:n hankkeissa on julkaistu useita tutkimuksia ja osana seurantaa käynnistyi kaksi aihetta käsittelevää väitöskirjatutkimusta. Icehearts-järjestön vahvana tutkimusorientaation osoituksena voidaan pitää pitkän linjan nuorisotutkija ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo palkkaamista järjestön erityisasiantuntijaksi elokuusta 2022 lähtien.

THL:n seurantatutkimuksesta ilmestyi 20-luvun alussa julkaisuja niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla. Vuonna 2020 julkaistiin kaksi Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin ja Marjatta Kekkosen yhteisjulkaisua (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen 2020a & b). THL:n Tutkimuksesta tiiviisti -sarjan numerossa 3 tutkijat raportoivat kasvattajien arvioita tutkimukseen osallistuneiden joukkueiden toiminnasta ja toiminnan tuloksista neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen 2020a). Tulosten mukaan kasvattajat arvioivat lasten tarvitseman yksilöllisen tuen tarpeen puolittuneen ja pienryhmätoiminnan osuuden lisääntyneen. Valtaosalla lapsista Icehearts-toiminta lisää liikunnallisuutta ja kehittää sosiaalisia taitoja, kaverisuhteita, itsetuntoa ja mielialaa vähintään jossakin määrin. Tutkimusaineistossa oli myös lapsia, joiden tilanne ei ole parantunut toivotulla tavalla, vaan ongelmat pahentuivat tuesta huolimatta. Negatiivisen kehityksen taustalla on tutkijoiden mukaan esimerkiksi perheen kriisitilanteet ja epäonnistuneet koulunvaihdokset.

Saman tutkimussarjan numerossa 6 tutkijat (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen 2020b) tarkastelivat Icehearts-toimintaan osallistuneiden lasten käyttäytymisessä ja tunne elämässä ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Arviointi perustuu vanhempien kokemukseen ja siinä hyödynnetään SDQ-lomaketta, joka kartoittaa lasten käyttäytymisen vahvuuksia ja vaikeuksia. Tilastollinen analyysi vanhempien arviosta osoittaa, että Icehearts-toimintaan osallistuneiden lasten tunneoireilu ja yleinen ulkoinen oireilu vähenevät niillä lapsilla, joiden oireilu ei ole lähtötilanteessa kliinisesti poikkeavaa. Tutkijat summaavat, että ”Icehearts-toiminnan haasteena ovat erityisesti lapset, joiden oireilu on jo lähtökohtaisesti runsaampaa, mutta jotka eivät ole (vielä) mielenterveyspalvelujen piirissä”. Samalla he muistuttavat, että toiminta kestää monen lapsen kohdalla 12 vuotta, eikä yhden vuoden seuranta vielä anna vastauksia siihen, miten runsaammin oirehtivat lapset mahdollisesti hyötyvät Icehearts-toiminnasta pidemmällä aikavälillä.

Vuonna 2021 Sports in Society -journaalissa julkaistiin Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin, Mervi Haavanlammin ja Marjatta Kekkosen artikkeli Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme. Artikkelissa tarkastellaan Icehearts-toiminnan hyötyjä lasten henkiselle hyvinvoinnille sekä siihen vaikuttavia mekanismeja vanhempien arvioimana. Tulosten mukaan toiminta vaikuttaa itsetuntoon ja -luottamukseen, tunteiden säätelyyn, epäasosiaaliseen käyttäytymiseen, rohkeuteen ja mielentilaan.

Viimeisin julkaisu seurantatutkimuksesta ilmestyi vuonna 2022 Janus-lehdessä. Artikkelissa Icehearts-toiminta vanhempien sosiaalisena tukena ”Se pieni kysymys, että mitä sulle kuuluu, miten sä jaksat” Kekkonen ja kollegat (2022) tutkivat vanhempien kokemuksia Icehearts-toiminnasta saadusta sosiaalisesta tuesta ja sen vaikutuksista. Aineistona hyödynnetään ryhmähaastatteluita. Artikkelin johtopäätösten mukaan Icehearts-toimintamalli tukee perheitä kokonaisvaltaisesti, pitkäkestoisesti ja arjessa vaihtuvien tarpeiden mukaisesti. Kasvattajan rooli on tärkeä, sillä se ehkäisee lapsen syrjään jäämistä ohjaamalla lasta koulunkäynnissä ja pitämällä kiinni lapsen oikeudesta olla osallisena joukkuetoiminnassa ja kouluyhteisössä.

Yhteenveto

Jos 00-luvun Icehearts-toimintaa koskeva kirjallisuus oli ensisijaisesti kasvatusmallin esittelyä, kuvausta ja tunnetuksi tekemistä, niin 2010-luku oli isojen tutkimuksellisten avausten vuosikymmen. Vuosikymmenen puolivälissä käynnistynyt pitkittäistutkimus mahdollisti toiminnan vaikutusten arvioinnin ja vuosikymmenen lopulla käynnistetty tutkimushanke toi tietoa kustannusvaikuttavuudesta. Uuden vuosituhannen toisella vuosikymmenellä Icehearts-toiminnasta valmistui mittava määrä opinnäytetöitä ja tutkimuksellinen ote oli taustavireenä kasvattajille tehdyssä käsikirjassa. Vahva tutkimuksellinen vire jatkui 2020-luvulla, jolloin pitkittäistutkimuksista ilmestyi tuloksia ja opinnäytetöiden aihepiirit laajenivat uusille tieteenaloille. Icehearts-toiminnasta alettiin tehdä ensimmäistä väitöskirjaa ja vuonna 2022 aiheesta käynnistyi etnografinen tutkimus.

Icehearts-toimintaa koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksesta jäsentyy kolme laajaa ja toisensa kanssa keskustelevaa osaa: toimintaa ja kasvatusideologiaa esittelevä ja kuvaileva kirjallisuus, akateeminen tutkimus sekä opinnäytetyöt. Kirjallisuudessa järjestön perustaminen, toiminnan käynnistäminen ja arvopohja on dokumentoitu kattavasti. Seurantatutkimukset tarjoavat tietoa lasten kehityksestä, vanhempien kokemuksista ja kustannusvaikutuksista. Samoin niistä lähtökohdista, joista toimintaa tullaan mukaan. Opinnäytetyöt täydentävät aihetta koskevaa tietämystä muun muassa kasvattajien kokemusten, koulutyön, perheen ja tyttöjen osallistumisen osalta. Niissä on myös varsin paljon tietoa kasvattajien näkemyksistä ja kokemuksista.

Kirjallisuudessa ja tutkimuksessa yleisimmät Icehearts-toiminnan tarkastelun viitekehykset ovat sosiaalistyö ja lastensuojelu. Niiden rinnalla ja lomassa toimintaa on tutkittu muun muassa osallisuuden, sosiaalisen pääoman ja tuen, pedagogiikan ja yhteisöpedagogiikan, moniammatillisen yhteistyön, sukupuolen, vapaa-ajan ja varhaisen puuttumisen näkökulmista. Sen sijaan Icehearts-toiminnan kriittisempi tarkastelu on kirjallisuudessa vähäistä. Mirka Smolej (2017c) teki prosessiarvioinnissaan useita huomiota toimintamallin haasteista ja ongelmakohdista. Haasteita käsitellään myös muutamassa opinnäytetöissä. Kriittisen tutkimusotteen niukkuudesta huolimatta kirjallisuudesta rakentuvaa kuvaa ei kuitenkaan voi pitää siloteltuna tai ”hyvän kertomuksena” (ks. Salasuo 2021), vaan pikemminkin refleksiivisenä, pragmaattisena ja kehittävänä.

Icehearts-toiminnasta on tällä vuosituhannella kertynyt varsin paljon kirjallisuutta ja tutkimusta. Järjestön myönteinen suhtautuminen tutkimukseen ja tutkijoiden kiinnostus toimintaa kohtaan ovat mahdollistaneet vankan tiedollisen perustan rakentumisen. Tietoperusta on osaltaan vahvistanut Icehearts-toiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja paikkaa. Se myös vastaa niihin nykyajan vaateisiin, joiden mukaan sosiaalialan kolmannen sektorin palveluiden tulee olla eettisesti kestävää, vaikuttavaa, tuloksellista, taloudellisesti kannattaa ja edistää hyvinvointia (esim. Heimonen 2019).

Lähteet:

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kekkonen, Marjatta (2016) Icehearts – tukea pojille esikoulusta kutsuntoihin. THL-blogi 8.1.2016 (https://blogi.thl.fi/icehearts-tukea-pojille-esikoulusta-kutsuntoihin/).

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kekkonen, Marjatta & Wessman, Jenni & Sarparanta, Tuomas (2017) Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2017. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-892-0).

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kekkonen, Marjatta (2020a) Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue. Tuloksia THL:n pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 3/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-465-3).

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kekkonen, Marjatta (2020b) Muutokset Icehearts-lasten käyttäytymisessä ja tunne-elämässä. Tuloksia Icehearts -pitkittäistutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-497-4).

Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Haavanlammi, Mervi & Kekkonen, Marjatta (2021) Benefits and underlying mechanisms of organized sport participation on mental health among socially vulnerable boys. A qualitative study on parents’ perspective in the sport-based Icehearts programme. Sports in Society. (DOI: 10.1080/17430437.2021.1996348).

Aronniemi, Maaret & Levola, Jarkko (2007) Me emme puutu – me puutumme. Tutkimus sosiaalisen urheiluseura Iceheartsin vaikutuksista lapsiin ja perheisiin. Järvenpää: Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö.

Flink, Marja & Larsen, Minna (2017) Vanhemmat ja perheet Icehearts-toiminnassa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718289).

Hallman, Maria & Pykälistö, Vesa (2021) Icehearts-toimintaa tuomassa uudelle paikkakunnalle. Icehearts Kuopioon. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714299).

Haukkovaara, Lotta (2013) Entäs tytöt? Projektisuunnitelma Icehearts-toimintamallin soveltamisesta tytöille. Metropolia ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304224752).

Heimonen, Päivi (2019) Järjestöt, muutos ja johtajuus: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tampere: Tampereen yliopiston väitöskirjat 119. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1223-7).

Hilli, Petri (2017) Icehearts-joukkueen investointilaskelma. Suomen Icehearts Ry. (Julkaisematon)

Hilli, Petri & Ståhl, Timo & Merikukka, Marko & Ristikari, Tiina (2017) Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta. Yhteiskuntapolitiikka 82:6, 663–675. (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017121455844).

Hynninen, Eeva-Liisa (2003) Vantaalla sijoitetaan kasvamiseen. Icehearts on kolmannen sektorin kärkihanke. Kuntalehti 3/2003, 26–27.

Hyvärinen, Anni (2019) Icehearts koko perheen tukena. Satakunnan ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901311803).

Jokinen, Pertti (2008) Jääsydän-lapset pysyvät kaidalla tiellä: urheilulla syrjäytymistä torjumaan. Socius 14:3, 18–23.

Kekkonen, Marjatta & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Wessman, Jenni (2016) Icehearts – joukkueurheilun keinoin tukea lapsuus- ja nuoruusvuosiin. Tesso 4/2016, 14.

Kekkonen, Marjatta & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Sarparanta, Tuomas (2018) Icehearts koulun kumppanina. Teoksessa Mika Gissler, Marjatta Kekkonen & Päivi Känkänen (toim.) Nuoret palveluiden pauloissa. Nuorten elinolot vuosikirja 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 179–192.

Kekkonen, Marjatta & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Haavanlammi, Mervi & Känkänen, Päivi (2022) Icehearts-toiminta vanhempien sosiaalisena tukena – ”Se pieni kysymys, että mitä sulle kuuluu, miten sä jaksat”. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen Aikakauslehti 30:2, 157–173. (https://doi.org/10.30668/janus.100431).

Kilpala, Veli-Pekka (2021) Iceheartsin läpikulkeneiden kokemukset toiminnasta ja tämän hetkinen elämäntilanne toiminnan päättymisen jälkeen. Laurea ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103304033).

Klemola, Pirjo (2006) Julius on in Icehearts. Autismi 2/2006, 38–40.

Kyösti, Anni & Airaksinen, Jenni (2021) Hyvinvointipalveluissa kohti vaikutusten hankintaa? Case Lapset-SIB. Focus Localis 49:3, 6–21. (https://journal.fi/focuslocalis/issue/view/7929).

Känkänen, Päivi (2016) Icehearts valmentaa elämään. Haaste 3/2016, 2–3.

Känkänen, Päivi & Wessman, Jenni & Kekkonen, Marjatta & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija (2016) Icehearts valmentaa elämään: Joukkueurheiluun perustuva toimintamalli tarjoaa lapselle kokonaisvaltaista tukea. Haaste 3/2016, 12–1 3.

Kärki, Petteri & Kärki, Katri (2015) Icehearts-toiminta koulun tukena. Diakonia-ammattikorkeakoulu. sosionomi, opinnäytetyö. (https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015112618067).

Lammi-Ketola, Ulla-Maija (2009) Rakkaus jättää jäljen. Lapsen maailma 68:4, 6–9.

Linnossuo, Outi (2004) Sosiaalisen nuorisotyön toimintamalleja. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Luoma, Jussi (2014) 12 vuotta Iceheartsissa: Kasvattajan näkökulma pitkäkestoiseen sitoutumiseen. Laurea ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404305493).

Maksimainen, Kai (2004) Urheiluseura Iceheartsin kasvatusmallissa sääntöjä on vähän, mutta niistä ei tingitä. Nuorisotyö 58:8, 8–13.

Mattila, Meri-Tuuli (2014) The Boys of the Icehearts and the Hood. A perspective on the everyday realities of growing up in a disadvantaged neighborhood in Finland. Diakonia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416530).

Mustonen, Aapo & Breccia, Juan (2013) Coach as a Catalyst: Icehearts ideology in everyday activities. Opinnäytetyö, Diakonia ammattikorkeakoulu. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518133).

Mykkänen, Raili (2008) Vapaus ja ilo. Pelastakaa lapset 3/2008, 10–15.

Nurmi, Hanna (2019) ”Yksin ei kukaan pärjää, tarvitaan verkostoja!” – Icehearts-kasvattajien verkostotyön kehittäminen. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112322020).

Pölkki, Kimmo (2011) Icehearts sosiaalisen vahvistamisen toimintamuotona. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö (http://www.theseus.fi/handle/10024/35261).

Ranto, Samuli (2019) Yhdistyksen talousohjeistus: Suomen Icehearts Ry. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414557).

Salasuo; Mikko (2021) Edellinen ”Suomen malli”. Neuvottelua lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastamisen yhteiskunnallisesta perustelusta sotien jälkeen. Teoksessa Mikko Salasuo (toim.) Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto.

Salmelainen, Marika (2015) Icehearts osana esikouluarkea Oulussa. Humanistinen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015091614673).

Sarimaa, Mikko (2017) ”Aikuisen tuki on usein ihan konkreettista läsnäoloa”: Icehearts-tyttötyö sosiaalisen pääoman vahvistajana. Tampere: Tampereen yliopisto, pro gradu -tutkielma, kasvatustieteet. (https://trepo.tuni.fi/handle/10024/101169.)

Sauranen, Soile (2017) Kun perhe voi hyvin, myös lapsi voi hyvin. Diakonia ammattikorkeakoulu, sosionomi, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704275627).

Sillman, Heli & Strömdahl, Sanna (2011) Icehearts yhteistyössä sosiaalitoimen ja koulun kanssa – ei neuvota vaan kysytään. Metropolia, sosionomi, opinnäytetyö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066445).

Silonsaari, Jonne (2016) Rakkaudesta lajiin ja paskaan läppään: Icehearts-urheilujoukkue ja poikien sosiaalinen pääoma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen laitos, liikunnan yhteiskuntatieteet.

Smolej, Mirka (2016) Icehearts-mallia tutkitaan: arviointitutkimus Icehearts-toimintamallista. (https://www.icehearts.fi/icehearts-mallia-tutkitaan-arviointitutkimus-icehearts-toimintamallista/).

Smolej, Mirka (2017a) Icehearts. Käsikirja. Helsinki: Suomen Icehearts Ry.

Smolej, Mirka (2017b) Vapaaehtoistyöstä palvelutuotantoon – kasvava ammatillisuuden vaatimus kolmannen sektorin lastensuojelujärjestö Suomen Icehearts ry:ssä. Janus 25:1, 4–20. (https://journal.fi/janus/article/view/57389).

Smolej, Mirka (2017c) Raportti rahoituksen käytöstä. Https://docplayer.fi/24823405-Raportti-tutkimusrahoituksen-kaytosta-mirka-smolej-tutkija-vtt-auertie-helsinki-p.html (Viitattu 2.9.2022).

Takkinen, Seliina & Hiilinen, Inkeri (2014) Icehearts-joukkueen kokoamisprosessi. Ammattilaisten näkemyksiä kokoamisprosessin toteutuksesta. Diakonia ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö (www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112416437).

Turkka, Ilkka (2001) ”Saavatko mustatkin mailan?”. Helsingin Sanomat, mielipide, 30.8.2001.

Turkka, Ilkka (2004) Icehearts – Jääsydämet-toimintamalli osallisuuden lisäämiseksi. Teoksessa Outi Linnossuo (toim.) Sosiaalisen nuorisotyön toimintamalleja. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 70–82.

Turkka, Ilkka & Turkka, Ville (2008) Icehearts – joukkue kasvun tukena. Jyväskylä: PS-kustannus.

Turkka, Ville (2009) Icehearts-toimintamalli. Nuorisotutkimus 2/2009, 59–62.

Uotila, Erika & Hoteila, Neea (2022) Nuorten kokemukset koronapandemian aiheuttamista muutoksista liikuntaharrastukseen ja koettuun hyvinvointiin. Tapaustutkimus: Icehearts-nuorten kokemukset. Turku: Turun yliopisto, sosiaalityö. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062248505).

Varsamäki, Siru (2015) Ekaluokkalaisten kokemuksia osallisuudesta Icehearts-joukkuetoiminnassa. Diakonia ammattikorkeakoulu, sosionomi. ( http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015092314841).

Vartiamäki, Teemu (2008) Lasten kasvatuksellinen erityistuki alakoulussa. Icehearts -toimintamalli. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu.

Vartiamäki, Teemu & Niemelä, Miika (2010) Icehearts – koulun kyljessä. Vantaa: Icehearts.

Wessman, Jenni & Känkänen, Päivi & Silonsaari, Jonne (2018) Icehearts – sosiaalisesti tiedostava urheilutoiminta haastaa maskuliinisuuden ideaalin. Teoksessa Antti Kivijärvi, Tuija Huuki & Harry Lunabba (toim.): Poikatutkimus. Tampere: Vastapaino, 197–220.

Wickström, Mika (2014) Lapsia liukkaalla jäälle – Kasvattajaseura Iceheartsin tarina. Helsinki: Aurinko Kustannus.

Åberg, Karoliina (2020) Lasten ja nuorten urheiluvammojen ennaltaehkäisy Icehearts-kasvattajien kertomana. (http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004306724).

Åstrand, Riikka (2007) ”Mustakin ois voinu tulla joku huligaani jos mä en olis siihen sirkukseen jumittautunut” Harrastustoiminta syrjäytymisen ehkäisijänä- tapaustutkimus Suvelan sirkuksesta ja Iceheartsista. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto, soveltava kasvatustiede.

OpinnäytetyöVuosiTekijäLinkki
Icehearts-polun käyneiden nuorten kokemuksia 2021 Kilpala, Veli-Pekkahttps://www.theseus.fi/handle/10024/493654
Icehearts-joukkueen ydinryhmän lasten valitseminen 2020Åström, Tommyhttps://www.theseus.fi/handle/10024/354977
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ennaltaehkäisy Icehearts-kasvattajien kertomana2020Åberg, Karoliina https://www.theseus.fi/handle/10024/336395
Icehearts-toimintaa tuomassa uudelle paikkakunnalle 2020Hallman, Maria; Pykälistö, Vesahttps://www.theseus.fi/handle/10024/340332
Icehearts Ry:n koulutyön merkityksestä – selvitys kasvattajan toteuttamasta tuesta kouluympäristössä2019Lepola, Benjaminhttps://www.theseus.fi/handle/10024/161633
Yhdistyksen talousohjeistus: Suomen Icehearts ry2019Ranto, Samulihttps://www.theseus.fi/handle/10024/173079
“Miten tyttöjä tehdään?” : Suomen Icehearts ry:n tyttötyön selvitys sekä kehitystyö 2019Lehmuskanta, Marihttps://www.theseus.fi/handle/10024/265587
“VOIS SANOO ET ME OLLAAN KOKO JOUKKUE YHTÄ ISOO PERHETTÄ” : Icehearts-toiminnan päättäneiden nuorten kokemuksia Icehearts-toiminnasta 2019Jalonen, Samuli; Jussila, Jaanahttps://www.theseus.fi/handle/10024/267047
”Mistä hitsistä mä pystyn löytämään niille semmosia juttuja mitkä vahvistaa niiden itsetuntoa?” : Taito- ja taidekasvatuksen ammattilaisten käsityksiä työstään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi 2019Hernesmaa, Villehttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/305304
Icehearts ry koko perheen tukena 2019Hyvärinen, Anni https://www.theseus.fi/handle/10024/160161
Icehearts-kasvattajien verkostotyön kehittäminen 2019Nurmi, Hannahttps://www.theseus.fi/handle/10024/262881
Experiences of Social Inclusion among Children from Solo-Parent Families through Participation in Icehearts2018Koskelo, Hannastiinahttps://www.theseus.fi/handle/10024/142231
Työnohjaajien kokemuksia Icehearts-kasvatustyön tukemisessa2018Oikarinen, Juho; Vihervuori, Janihttps://www.theseus.fi/handle/10024/159156
Vuorovaikutusta vahvistamassa : Sadutus Icehearts-toimintaympäristössä2018Rantanen, Hannele; Lähteilä, Villa; Nyéki, Katariina https://www.theseus.fi/handle/10024/145147
Joukkueesta yhteiskuntaan. Icehearts-kasvatuksen tavoitteet sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä 2018Laitakari, Jenni-Sofiahttps://erepo.uef.fi/handle/123456789/19763
ICEHEARTS-PERHETYÖ – mallinnus2017Sauranen, Soilehttps://www.theseus.fi/handle/10024/125479
LAPSIPERHEIDEN TALVIURHEILUTAPAHTUMA ICEHEARTSIN HIIHTISRIEHA2017Rif, Anna; Kaaja, Hanna; Helenius, Satuhttps://www.theseus.fi/handle/10024/135380
Vanhemmat ja perheet Icehearts-toiminnassa2017Larsen, Minna; Flink, Anna https://www.theseus.fi/handle/10024/138596
Kavereita, urheilua ja taidetyöskentelyä : Icehearts-tyttöjen minäkäsitys sosiaalisessa kontekstissa2017Zukale, Pirjohttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/229794
“Aikuisen tuki on usein ihan konkreettista läsnäoloa” : Icehearts-tyttötyö sosiaalisen pääoman vahvistajana2017Sarimaa, Mikkohttps://trepo.tuni.fi/handle/10024/101169
ADHD MUKANA ICEHEARTS TOIMINNASSA. Vanhempien kokemuksia ADHD lääkehoidosta2016Vesikko, Tiiahttps://www.theseus.fi/handle/10024/106193
Lastentarhanopettajien näkemyksiä siitä, millaiselle lapselle Icehearts-toimintamalli on suunnattu sekä odotuksia sen vaikutuksista2016Orvasto, Viivi; Pöntinen, Sara https://www.theseus.fi/handle/10024/117704
SUPPORT GROUPS IN ICEHEARTS2016Cacho, Coreyhttps://www.theseus.fi/handle/10024/107693
Poikien kokemuksia Icehearts Ry:n koulutyöstä2016Lindholm, Merihttps://www.theseus.fi/handle/10024/115115
Icehearts-toiminnan hyödyt ja haasteet- kirjallisuuskatsaus2016Pehkonen, Heidihttps://www.theseus.fi/handle/10024/115559
Rakkaudesta lajiin ja paskaan läppään : Icehearts-urheilujoukkue ja poikien sosiaalinen pääoma 2016Silonsaari, Jonnehttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49985
Keijumaailman tytöt : sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen ryhmä Icehearts-tyttöjoukkueelle2015Jaakola, Jonna; Majanmaa, Hanna https://www.theseus.fi/handle/10024/88402
Icehearts osana esikouluarkea Oulussa2015Salmelainen, Marikahttps://www.theseus.fi/handle/10024/97867
Icehearts-toiminta koulun tukena 2015Kärki, Petteri; Kärki, Katrihttps://www.theseus.fi/handle/10024/103597
Icehearts ry:n kasvattajien tuen tarve2015Striplin, Taru; Ulec, Sinihttps://www.theseus.fi/handle/10024/99587
Oikeus toimia luonnossa : luontotoiminnan mahdollisuudet Icehearts ry:n tyttötoiminnassa 2015Jurvakainen, Tiina; Kapanen, Iiris; Tiitola, Katihttps://www.theseus.fi/handle/10024/98105
Ekaluokkalaisten kokemuksia osallisuudesta Icehearts-joukkuetoiminnassa2015Varsamäki, Siruhttps://www.theseus.fi/handle/10024/98285
Psychosocial Development in Middle Childhood and Early Adolescence : A Handbook for Icehearts’ Educators 2015Bode, Christian https://www.theseus.fi/handle/10024/100561
Jääsydänten kasvattajan ammatti-identiteetti Icehearts kansalaisjärjestössä : Kasvattaja – sehä on makee2015Pirinen, Susanna https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156157
”Vi växte mer rakt än snett” : unga mäns funderingar kring livet som ishjärtan2014Eriksson, Annahttps://helda.helsinki.fi/handle/10138/135306
THE BOYS OF ICEHEARTS AND THE ‘HOOD : a perspective on the everyday realities of growing up in a disadvantaged neighbourhood in Finland 2014Mattila, Meri-Tuulihttps://www.theseus.fi/handle/10024/82368
12 vuotta Iceheartsissa: Kasvattajan näkökulma pitkäkestoiseen sitoutumiseen2014Luoma, Jussihttps://www.theseus.fi/handle/10024/73854
Icehearts-joukkueen kokoamisprosessi : Ammattilaisten näkemyksiä kokoamisprosessin toteutuksesta2014Takkinen, Seliina; Hiilinen, Inkerihttps://www.theseus.fi/handle/10024/82347
Rentoutusharjoituksia erityistä tukea tarvitseville lapsille 2014Wallén, Marleenahttps://www.theseus.fi/handle/10024/70850
TEAM SPORTS, MARTIAL ARTS AND COMBAT SPORTS AS PREVENTIVE SOCIAL WORK : a Brazilian Jiu-Jitsu based project for school-aged children 2014De Oliveira Fernandes, Thiago https://www.theseus.fi/handle/10024/82420
”Hänhän on pohjimmiltaan hyväntahtoinen poika” : Icehearts joukkueen koonnin prosessikuvaus; Millä perustein lapsia on valittu joukkueeseen? 2013Tiitinen, Irinahttps://www.theseus.fi/handle/10024/55114
Entäs tytöt? Projektisuunnitelma Icehearts-toimintamallin soveltamisesta tytöille 2013Haukkovaara, Lotta; Hämäläinen, Idahttps://www.theseus.fi/handle/10024/56086
Coach as a Catalyst : Icehearts ideology in everyday activities2013Mustonen, Aapo; Breccia, Juan Fernandohttps://www.theseus.fi/handle/10024/66302
Icehearts yhteistyössä sosiaalitoimen ja koulun kanssa – ei neuvota vaan kysytään neuvoa 2013Sillman, Heli; Strömdahl, Sannahttps://www.theseus.fi/handle/10024/28317
Icehearts–toiminta poikien tukena : vanhempien näkökulma2013Kallionpää, Maya; Saine, Annelise https://www.theseus.fi/handle/10024/28733
Icehearts sosiaalisen vahvistamisen toimintamuotona2011Pölkki, Kimmo https://www.theseus.fi/handle/10024/28733
Icehearts yhteistyössä sosiaalitoimen ja koulun kanssa – ei neuvota vaan kysytään neuvoa2011Sillman, Heli; Strömdahl, Sannahttps://www.theseus.fi/handle/10024/28733
Lasten kasvatuksellinen erityistuki alakoulussa. Icehearts -toimintamalli2008Vartiamäki, Teemu
Mustakin ois voinu tulla joku huligaani jos mä en olis siihen sirkukseen jumittautunut” Harrastustoiminta syrjäytymisen ehkäisijänä- tapaustutkimus Suvelan sirkuksesta ja Iceheartsista2007Åstrand, Riikka
Me emme puutu – me puutumme. Tutkimus sosiaalisen urheiluseura Iceheartsin vaikutuksista lapsiin ja perheisiin2007Aronniemi, Maaret; Levola, Jarkko

Lisää työmme tuloksista

V9

Varhainen tuki

Pitkittäis-tutkimuksella vaikuttavuustietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti vuonna 2015 kaksiosaisen tutkimushankkeen, jossa tarkastellaan Icehearts -toiminnassa mukana olevia lapsia ja nuoria. Seurantatutkimuksessa kerätään tietoa 13 vuoden

Lue lisää »
Ice Girls Juhani Jarvenpaa 768x398

Liikunnallisuus

Icehearts vahvistaa liikunnallisuuden lisäksi lasten sosiaalisia taitoja ja mielen hyvinvointia THL:n pitkittäistutkimuksen julkaisu (Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen, 2020) nostaa esiin kolme Iceheartsin menestystekijää: luotettava aikuinen, joka

Lue lisää »
Lappeenranta 12 1 768x1024

Oppiminen

Icehearts turvaa lasten tasavertaista oppimista Yksi keskeinen osa Icehearts-toimintaa on lapsen koulunkäynnin tukeminen, jossa kasvattaja sitoutuu tukemaan ja ohjaamaan lasta esikoulusta toiselle asteelle yhteistyössä koulun

Lue lisää »
Kuva 768x519

Joukkuetoiminta

Joukkuetoiminta ennaltaehkäisee nuoruuden hölmöilyjä THL:n tutkimuksessa (Wessman, Känkänen & Silonsaari, 2018) haastatellut, 12 vuoden ajan Icehearts-toimintaan osallistuneet nuoret kuvasivat etenkin yläkoulussa tilanteita, joihin liittyi esimerkiksi

Lue lisää »
Lappeenranta Kesä 9 768x1023

Tiedolla johtaminen

Icehearts on sitoutunut seuraamaan ja arvioimaan työnsä tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia sekä johtamaan työtään tiedolla. Tästä syystä olemme ottaneet käyttöömme oman sovelluksen, jolla saamme tietoa

Lue lisää »
Icehearts Logo

Kustannusvaikuttavuus

Icehearts-toiminta säästää yhteiskunnan varoja KTT Petri Hilli on laskenut Sitran mallin ja kohortti -87 aineiston pohjalta Icehearts-joukkueen kustannusvaikuttavuutta. Joukkueen toiminta ja tuki pojille säästi yhteiskunnan

Lue lisää »
Kuva1 768x405

Palkinnot ja tunnustukset

Icehearts on voittanut lukuisia arvostettuja palkintoja työstän lasten hyväksi. Näitä ovat muun muassa: 2021 Euroopan komission terveyden edistämisen hyvä käytäntö 2021 Tampereen yliopistollinen sairaala, Vuoden etiikkapalkinto

Lue lisää »