Icehearts-toiminta tavoittaa varhaista tukea tarvitsevia lapsia
Tutkimusten mukaan Icehearts-toimintamalli tavoittavan varhaisen tuen tarpeessa olevia lapsia, joilla on haasteita käyttäytymisen tai tunne-elämän säätelyssä.
THL:n pitkittäistutkimuksessa Icehearts-toiminnan positiiviset vaikutukset näkyivät jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Lasten sosiaaliset taidot kehittyivät ja kaverisuhteet paranivat. Myös lasten itsetunto ja mieliala kohenivat ensimmäisen vuoden aikana.
Kaija Appelqvist-Schmidlechner ja kollegat (2017) raportoivat Icehearts-kasvattajien arvioiden perustella, että vuoden mukana olo Icehearts-toiminnassa paransi lasten koulunkäyntiä sekä käyttäytymistä koulussa ja kotona. Myös lasten aggressiivinen käyttäytyminen ja pelokkuus vähenivät sekä sosiaalinen kanssakäyminen aikuisten kanssa parani. Positiivisia muutoksia näkyi myös auktoriteettien kunnioittamisessa ja kaverisuhteissa. Lapsen tilanteen paraneminen heijastui positiivisesti vanhempien jaksamiseen.
Icehearts-taipaleen ensimmäisen vuoden aikana kasvattajat tarjosivat lapselle syliä, antoivat huomiota, kannustivat liikkumaan, auttoivat kaverisuhteissa ja opettivat sietämään pettymyksiä. Kasvattajat opettivat lapsille rajoja ja loivat lasten elämään rutiineja. Kasvattajat olivat mukana lasten koulutyössä ja tukivat vanhempia.
Iceheartsin oman vanhemmille suunnatun kyselyn mukaan perheen arki helpottui Icehearts-toiminnan aloittamisen jälkeen. Vanhempien mukaan kodin ilmapiiri parantui ja yhteistyö koulun kanssa helpottui. Vanhemmat kokivat, että Icehearts-kasvattaja kuuntelee perhettä, toimii kasvatuksellisena kumppanina ja ajattelee kaikessa toiminnassaan ensisijaisesti lapsen parasta.
Lähde:
Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kekkonen, Marjatta & Wessman, Jenni & Sarparanta, Tuomas (2017) Jääsydämet. Icehearts-toiminnassa aloittavien lasten psykososiaalinen hyvinvointi ja arviot toiminnan vaikuttavuudesta yhden vuoden seurannassa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 6/2017. (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-892-0).
