Luottamus

Tiedätkö sen tunteen, kun yrität saada selvyyttä julkisesta keskustelusta. Kuka puhuu totta? Miksi asiat ovat ristiriidassa keskenään? Ja kun et yrityksistä huolimatta mitenkään voi päätellä kuka puhuu totta – luovutat. Menetät kiinnostuksen aiheeseen.

Tiedätkö sen tunteen, kun yrität saada selvyyttä julkisesta keskustelusta. Kuka puhuu totta? Miksi asiat ovat ristiriidassa keskenään?

Nuori, joka elää luottamusvajeessa, elää tässä tilanteessa koko ajan. Hän ei ole oppinut luottamaan siihen, että aikuisen sanaan voi luottaa. Hän ei tiedä, kuka puhuu totta ja menettää kiinnostuksensa. Hän ei tiedä, mikä on totta ja siksi hänellä ei ole mitään, minkä varaan rakentaa.

Nuori, joka elää luottamusvajeessa, elää tässä tilanteessa koko ajan. Hän ei ole oppinut luottamaan siihen, että aikuisen sanaan voi luottaa

Minulla olisi tähän montakin esimerkkiä. Koska olen luvannut, etten niitä kerro, en voi niitä käyttää. Puhun siis yleisellä tasolla.

Esimerkiksi kun nuori törmää lain kanssa, prosessi ei suinkaan ole aina selvä. Hän ymmärtää jotain ja jotain ei. Yleinen tulkinta nuorilla on, että rikosmerkintä estää normaalin opiskelun, työnsaannin ja elämän. Sekä kansalaisuuden. Luottamusvajeinen nuori ei jää selvittämään asiaa, eikä kyselemään lisätietoja. Hän vetää omat tulkintansa ja aina jollain kaverilla on juuri se oikea tieto. Jos kerran elämä on pilalla, on ihan turha käydä koulua. Ja jos koulua ei voi käydä, jollain täytyy elää. Jos elinkeino ei löydy yhteiskunnasta, se löytyy sen ulkopuolelta. Itse juridisen prosessin eteneminen kestää nuoren näkökulmasta ikuisuuden. Ei nuori pysty itse itseensä valamaan luottamusta, jos hän luulee pilanneensa elämänsä ja häneen ollaan yhteydessä kuukauden tai vuoden päästä. Aina ei yhteydessä edes olla.

Itse juridisen prosessin eteneminen kestää nuoren näkökulmasta ikuisuuden. Ei nuori pysty itse itseensä valamaan luottamusta, jos hän luulee pilanneensa elämänsä ja häneen ollaan yhteydessä kuukauden tai vuoden päästä. Aina ei yhteydessä edes olla.

Tässä kohtaa se, että on oma työntekijä, on arvokasta. Oma työntekijä huomaa, että jotain on meneillään ja huoltaja tietää heti, kehen ottaa yhteyttä ja asia on samantien hoidossa. Asiat ehditään selvittää ja saada oikeisiin mittasuhteisiin. Nuori puhuu tutulle työntekijälle, kertoo pelkonsa elämän pilaamisesta ja se voidaan todeta yhdessä turhaksi. Nuori ei syrjäydy. Koulusta saadaan kiinni ja elämä jatkuu.

Nuorten kohdalla luottamus ja aika ovat ne, joilla on merkitystä. Nuori ei tiedä, miten yhteiskunta ja eri systeemit toimivat. Nuori ei tiedä mitkä sivustot ovat luotettavia tiedon haussa. Luottamusvajeinen nuori on yleensä alavireinen, tulkitsee asiat negatiivisemmin kuin muut ja on altis uskomaan, että hän on huono. Maailma ei ole hänelle mahdollisuuksien supermarket. Maailma on hänelle epäreilu paikka, jossa toiset saavat aina enemmän. Vaikka miten ponnistelisi, ei ole mitään takeita, että saavuttaa jotain.

Nuorten kohdalla luottamus ja aika ovat ne, joilla on merkitystä.

Hän ei pärjää vielä itse ja hän on helposti autettavissa, kun ongelmat eivät ole kasaantuneet. Mutta se vaatii luottamuksen. Sitä ei voi ohittaa, eikä sitä voi tarjoilla pienissä erissä. Se joko on tai ei.

Edellinen kirjoitus:

Toiveena parempi tulevaisuus

Seuraava kirjoitus:

Korona ja apatia