Supercellin viestintäjohtaja Linda Åström haaveilee pysyvästä onnellisuudesta

Img 5818 1

Ikä: 27
Koulutus: Tradenomi
Perheenjäsenesi: Isä Markku ja pikkuveli Miki
Työpaikka- ja tehtäväsi: Supercell / Corporate Communications
Luonteenpiirteesi: Energinen ja hyväntuulinen

Miten vietät vapaa-aikaasi? Mikä on harrastuksesi?
Rentoutuen, kavereiden kanssa aikaa viettäen sekä urheillen. Oman rakkaan vanhan harrastuksen muodostelmaluistelun kylkeen olen löytänyt golfin.

Mikä on salainen paheesi?
Liiallinen Netflixin katselu

Mottosi:
”Learn how to take criticism seriously, but not personally”

Mistä haaveilet?
Pysyvästä onnellisuudesta

Miten Supercellin syntyi ? Mikä oli alkuperäinen haaveenne / tavoitteenne ? Miksi se on matkan varrella muuttunut?
Supercellin perusti vuonna 2010 kuusi pelialan konkaria, jotka olivat pitkään työskennelleet hierarkisissa yrityksissä. He halusivat rakentaa yrityksen, jossa keskiössä olisivat ihmiset, joilla olisi täysi vastuu ja itsenäisyys tehdä päätöksiä omassa työssään.

Johdon tehtävänä olisi vain rakentaa paras mahdollinen paikka parhaille mahdollisille tekijöille tehdä töitä. Tämä malli on yhä edelleen säilynyt yrityksessämme ja teemme paljon töitä sen eteen, että nuo arvot joiden pohjalle yritys on rakennettu, toteutuu yhä edelleen meidän kaikkien jokapäiväisessä työssä.

Hauska tapaus työssäsi?
Sponsoroimme vuosittain Slush stratup-tapahtumaa, erityisesti siellä pidettäviä loppubileitä. Vuonna 2013 olin mukana kyseisen bileiden järjestelyissä. Saavuimme paikalle muutamaa tuntia ennen kun bileiden oli tarkoitus alkaa. Paikalla ollessamme saimme kuulla, että puolet bileisiin tarkoitetuista juomista eivät olleet saapuneet paikalle.

Soitimme äkkiä toimistollemme ja kerroimme että nyt on tosi kyseessä, juomia pitäisi lähteä pikaiseen hakemaan lisää kaupoista, koska niitä ei enää tehtaalta saataisi toimitettua. Tässä vaiheessa kaupat olivat enää noin tunnin verran auki. Toimelias toimistopäällikkömme pisti hihat heilumaan ja niin armeija supercelliläisiä lähti kukin eri pääkaupunkiseudun kauppaan tehtävänään hakea niin paljon juotavaa kun taksi veti.

Itse lähdin pakettiautolla kohti Isoa Omenaa siinä vaiheessa, kun bileiden ovet olivat jo auki ja vieraita virtasi sisään. Tunnissa saimme juomat ostettua ja päättäväisellä tiimityöllä purimme ketjussa takseista ostoksia sisään juhlatilaan. Lopputuloksena juomia jäi niin paljon yli, että niitä käytettiin vielä pitkään yrityksen omissa juhlissa. Tapausta muistellaan yhä edelleen ja se on jäänyt elämään yhtenä parhaimmista osoituksista yrityksemme kulttuurista ja todellisesta tiimityöstä.

Mistä Supercellin pelistä pidät itse eniten ja onko pelirintamalle tulossa pian uusia pelejä?
Minulle Hay Day on meidän peleistämme se kaikista mieluisin. Kolmen pelimme lisäksi uusia peli-ideoita pyörii jatkuvasti, mutta se on aina tekevän tiimin päätettävissä, näkeekö suunniteltu peli päivän valon.

Yhtiönne valitsi Iceheartsin hyväntekeväisyyskohteeksenne. Miten ja miksi Supercell päätyi tukemaan juuri Icehearts lasten elämää?
Viime vuoden lopussa kartoitimme erilaisia järjestöjä, joiden toimintaa Supercell voisi lähteä tukemaan. Tärkeitä arvoja meille oli, että järjestö toimi pitkäkestoisella ajattelutavalla, sen tulokset olivat selvästi mitattavissa ja toiminnan vaikutus oli laaja-alaista. Tuki ei ainoastaan ylety vain lapsiin, vaan kokonaisvaltaisesti heidän ympärillä olevaan yhteisöön. Iceheartsin innovatiivinen tapa toimia ja sitoutuminen lasten elämään pitkäjänteisesti vakuutti meidät.

Mitä terveisiä haluaisit sanoa Iceheartsille?
Jatkakaa samaan malliin, teette äärimmäisen arvokasta työtä, ja olemme ylpeitä että saamme olla tukijoukoissa mukana!