Toukokuussa käynnistynyt Iceheartsin 30-vuotisen matkan juhlinta huipentui Taidehallissa järjestetyssä Soirée of Serendipity -tilaisuudessa. Illan teemana oli tulevaisuus ja hyvä elämä. Taidehallissa esillä ollut näyttely Nuoret toi iltaan vahvan yhteyden niihin lapsiin ja nuoriin, joiden hyväksi Icehearts tekee työtään.
Soirée of Serendipity kokosi yhteen Iceheartsin ystäviä ja yhteistyökumppaneita julkishallinnosta, säätiöistä, yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä monilta muilta yhteiskunnan sektoreilta. Yhteinen ilta tarjosi mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan sekä kuljettua matkaa että niitä tekijöitä, joiden varaan lasten ja nuorten hyvä tulevaisuus rakentuu.
Vivian Whiten kuratoima Soirée of Serendipity oli inspiroiva, lämminhenkinen, ajatuksia herättävä ja kohtaamisia täynnä oleva ilta. Kaikkiaan 300 ihmistä, joista 70 oli Iceheartsin vieraita, pysähtyi muutamaksi tunniksi taiteen, kokemusten ja keskustelujen äärelle. Puheensorina, nauru ja iloinen tunnelma täyttivät Taidehallin salit.
Iceheartsin käytössä ollut näyttelysali täyttyi pian alkujuhlallisuuksien jälkeen vieraista ja iloisesta puheensorinasta. Henkilöstön kohtaamisen ja yhteisen maljannoston lisäksi tarjolla oli mahdollisuus keskustella kahden Icehearts-polun läpi kulkeneen nuoren kanssa. Tasavallan presidentin tervehdys 30-vuotiaalle Iceheartsille oli nähtävillä näyttelypöydällä. Kiinnostus kohtaamisiin ja keskusteluihin oli niin suurta, että ohjelmaan merkityt toiminnanjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan puheenvuorot jäivät lopulta pitämättä. Julkaisemme ne kuitenkin alla niille, jotka haluavat tutustua illan ajatuksiin myös kirjallisessa muodossa.
Ennen puheita vielä lämmin kiitos vieraillemme ja tietenkin Vivianille, joka järjesti unohtumattoman illan.
Teemu Vartiamäen ja Aleksandr Kanevskin puhe
Teemu:
Lämmin kiitos, että olette kanssamme juhlistamassa 30-vuotista Iceheartsia, 30 vuotta rinnalla kulkijuutta, jossa haavoittuvassa asemassa oleville ja erityistä tukea kasvussaan tarvitseville lapsille rakennetaan kokemusta kuuluvuudesta, merkityksellisyydestä ja luottamuksesta. Sanoitetaan toivoa hyvästä kasvusta ja tulevaisuudesta, jossa kaikilla on mahdollisuus ja kukaan ei jää yksin.
Icehearts vuosikertaa 1996 edustaa hallituksemme puheenjohtaja Aleksandr Kanevski.
Aleksandr:
Tulevaisuuden välittäminen ei ole minulle vain teema tai kaunis sana. Se on tunne, kokemus ja jotain syvästi henkilökohtaista. Olen Aleksandr Kanevski, ja olen kulkenut ensimmäisen Icehearts-joukkueen mukana koko matkan.
Se, mitä tulevaisuuden välittäminen tarkoittaa, ei synny hetkessä. Se ei ole 12 päivää tai 12 viikkoa, se on 12 vuotta elämää. Vuosia, joiden aikana pienetkin hetket kasvavat merkityksellisiksi. Hetkiä, jolloin joku on läsnä silloin kun sitä eniten tarvitsee.
Tuo aika ei ole vain kulunutta aikaa, vaan yhteistä matkaa. Matkaa, jota ei tehdä yksin. Sen varrella on ihmisiä, rinnalla kulkijoita, jotka jakavat onnistumisen ilon, pettymykset, surun ja toivon. He tekevät kokemuksesta todellisen.
Kun kuljetaan yhdessä näin pitkä matka, syntyy jotain pysyvää: luottamus. Luottamus ihmisiin, ympäröivään maailmaan ja ennen kaikkea omaan tulevaisuuteen. Se tunne kantaa vielä tänäkin päivänä.
Minulle tämä ei ole vain muisto tai kokemus menneestä. Tämä on syy, miksi haluan olla mukana tänään, jakamassa samaa kokemusta eteenpäin ja vaikuttamassa siihen, että yhä useampi voi kokea saman. Siksi olen mukana myös hallitustyössä. Koska tulevaisuudesta välittäminen on tekoja, ei vain sanoja.
Teemu:
Vuosien varrella Icehearts on kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi, joka toimii tällä hetkellä 13 paikkakunnalla, lähes 70 joukkueen voimin ja noin 1000 lapsen ja perheen kanssa. Toimintamalli on kehittynyt, vaikuttavuutta on tutkittu laajasti ja työ on saanut merkittävää tunnustusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Olemme saaneet viedä hyviä käytäntöjämme myös Eurooppaan Icehearts Europe -hankkeen kautta. Tästä kaikesta olen valtavan kiitollinen ja ylpeä.
Suurinta iloa koen kuitenkin siitä, että Iceheartsin ydinajatus on pysynyt kirkkaana: sitoutunut kasvattaja kulkee lasten rinnalla eskarista täysi-ikäisyyteen. Kyse on kohtaamisesta, läsnäolosta ja yhdessä kasvamisesta – matkasta kohti hyvää aikuisuutta, joka tuottaa hyvinvointia ympärilleen.
Jo 25 joukkuetta on kulkenut läpi yhteisen 12 vuoden taipaleen. Se tarkoittaa yli 600 ainutlaatuista Icehearts-tarinaa sekä kustannusvaikuttavuuslaskelman mukaan noin 70 miljoonan euron verran toteutumatta jääneitä kustannuksia yhteiskunnalle. Se on huikeaa!
Emme olisi tässä ilman laajaa yhteistyötä, ystävällisyyttä ja hyvyyttä, jota olemme saaneet kohdata. Emme olisi myöskään saavuttaneet näin vaikuttavia tuloksia ilman yhteistyötä, ilman rohkeutta, sinnikkyyttä ja luottamusta. Ilman usean ihmisen, päättäjän, virkahenkilöjohdon, tukijan tai kasvattajan uskoa rinnalla kulkijuuteen, läsnäolon ja välittämisen hitaaseen kasvuun.
Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia tuesta ja yhteistyöstä näiden 30 vuoden aikana. Ei liene liioiteltua sanoa, että Icehearts-toimintaa tarvitaan tänään jopa enemmän kuin viime vuosituhannen lopulla. Kun tänä päivänä tiedämme yhä enemmän toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, on perusteltua todeta, että juuri tällaista pitkäjänteistä, välittämiseen perustuvaa ja lasten hyväksi tehtävää työtä tarvitaan hyvän Suomen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ollaan rohkeita, rakennetaan seuraavista 30 vuodesta läsnäolon ja välittämisen tulevaisuus.
Antoisaa juhlailtaa, nauttikaa näyttelystä ja hyvän elämän tulevaisuudesta!
