Icehearts-toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia, seurantaa ja mittaamista käynnisteltiin 2010-luvun alkupuolella. Vaikuttavuusajatteluun ja -työhön saatiin apua muun muassa THL:n tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. Vuosikymmenen puolivälissä Suomen Icehearts ry. oli mukana Hyvän mitta -hankkeessa, jossa arvioitiin erilaisten toimintojen yhteiskunnallisia vaikutuksia ja pyrittiin tunnistamaan vaikuttavia toimintamalleja.
Vuonna 2016 Suomen Icehearts ry:ssä toteutettiin organisaatiouudistus, jonka yhteydessä vaikuttavuusajattelu vahvistui myös johtamisessa ja alkoi hiljalleen juurtua keskushallinnossa tehtävään työhön. Vuosikymmenen puolivälin korvilla THL:ssä käynnistyi 13 vuotta kestävä Icehearts-pitkittäistutkimus, Mirja Smolej tutki Iceheartsia ja Petri Hilli teki Icehearts-joukkueen kustannusvaikuttavuuslaskelman. Suomen Icehearts ry. rakensi kasvatustyön seurantaan digitaalisen Jääsydän -sovelluksen ja osana Lapset ja nuoret SIB-hanketta käynnistyi 13 vuotta kestävä kustannusvaikuttavuusseuranta.
Ulkopuolisten tahojen työ Iceheartsin kasvatustyön vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen edisti vaikuttavuusajattelun kehittymistä Iceheartsin hallinnossa. 2020-luvulla Iceheartsin vaikuttavuusajatteluun tuli yhä vahvemmin mukaan tiedolla johtaminen. Myös pyrkimys saada vaikuttavuustietoa omilla tiedonkeruilla vahvistui ja siihen panostettiin. Ylipäätään ymmärrys vaikutuksista, vaikuttavuudesta ja niiden monikerroksisuudesta lisääntyi. Myös ulkopuolisten tahojen tekemä vaikuttavuustutkimus vankistui entisestään, kun vuonna 2024 Aalto yliopistossa käynnistyi rekisteritutkimus Icehearts-toiminnan läpikäyneistä nuorista.
Vaikuttavuusajattelun vahvistaminen kasvatustyössä
Vaikuttavuusajattelun kehittyessä on Iceheartsissa pohdittu tapoja A) tunnistaa paremmin vaikuttavuuden eri tasoja ja ulottuvuuksia, B) selvittää tarkemmin kasvatustyön mikrotason vaikuttavuutta ja tunnistaa vaikuttavia ”hyviä käytäntöjä” sekä C) vahvistaa kasvattajien vaikuttavuusajattelua. Nämä kolme vaikuttavuuden ulottuvuutta ovat vahvasti läsnä Suomen Icehearts ry:n kehitystyössä vuonna 2025.
Hämeenlinnan Icehearts-toiminta osana Lapset ja nuoret SIB-hanketta on osoittanut, että kasvattajien vaikuttavuusajattelun vahvistaminen motivoi kasvattajia ja kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Vaikuttavuusajattelun vahvistaminen mahdollistaa kasvattajille oman työnsä arvioinnin ja näkemisen laajemmasta perspektiivistä. Maaperä kasvattajien vaikuttavuusajattelun vahvistamiseen on hyvä, sillä ainakin Hämeenlinnassa kasvattajien ammatillisen osaamisen vahvistaminen vaikuttavuusajattelulla on koettu erittäin myönteisenä.
Iceheartsin vaikuttavuusajattelun pohjaksi tehtiin loppuvuodesta 2024 vaikuttavuustiedon eri tasoja ja ulottuvuuksia kuvaava pyramidi (ks. Kuva 1.). Väärinpäin olevan pyramidin kärki koskee nimenomaan kasvattajia ja heillä olevaa ”hiljaista tietoa” vaikuttavasta kasvatustyöstä. Tämän tiedon dokumentointi, analysointi, sanallistaminen ja mallintaminen sekä kasvattajien vaikuttavuusajattelun vahvistaminen on eräs Iceheartsissa tehtävän vaikuttavuustyön seuraavien vuosien painopisteistä.
