Icehearts pilotoi vuodenvaihteen molemmin puolin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämää osallisuusindikaattoria. Se on tieteellisesti validoitu tapa mitata osallisuuden kokemusta. Icehearts käyttää osallisuusindikaattoria toiminnan kehittämiseen sekä lasten ja nuorten elämänlaadun parantamiseen.
Osallisuuden kokemus on ihmisen psykososiaalinen perustarve ja keskeinen hyvinvoinnin tekijä, joka on yhteydessä esimerkiksi terveyteen, toiminta- ja työkykyyn, mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Osallisuuden kokemus liittyy myös yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen ja sitä tuottaviin prosesseihin.
Tutkimusten mukaan heikko osallisuuden kokemus lisää riskiä erilaisten ongelmien kasaantumiselle ja pitkittymiselle. Vahva osallisuuden kokemus puolestaan lisää psyykkistä hyvinvointia ja elämään tyytyväisyyttä, vahvistaa turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta sekä luo perustaa luottamukselle, sitoutumiselle ja kasvulle – osallisuus ei ainoastaan ehkäise ongelmia, vaan edistää hyvinvointia.
Osallisuuden kokemuksella on tärkeä rooli Icehearts-toiminnassa, sillä monella mukana olevalla lapsella ja nuorella on sosiaalisia haasteita ja kokemuksia ulkopuolisuudesta – myös yksinäisyyttä. Eräs Icehearts-toiminnan keskeisistä tavoitteista onkin vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Tavoitetta tukee kasvatustyön viitekehyksenä oleva joukkue, joka mahdollistaa sosiaalisten taitojen kehittymisen, sosiaalisten suhteiden luomisen ja kuulumisen kokemisen. Icehearts-toiminnassa rakennetaan ja vahvistetaan tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kokemusta itsestään osana yhteisöä.
Osallisuusindikaattorin pilotointi ja tuloksia
Osallisuusindikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jotka mittaavat kuuluvuuden tunnetta, toiminnan merkityksellisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia sekä koettua elämänhallintaa. Väittämiin vastataan Likert-asteikolla (esim. täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä). Osallisuuden kokonaistulos muodostetaan THL:n laskukaavalla, josta saadaan osallisuutta kuvaava summamuuttuja.
Osallisuusindikaattorin tuloksia tulkitaan ensisijaisesti summamuuttujan perusteella, eli kaikkien vastaajien vastauksista kaikkiin väittämiin saadun pistemäärän keskiarvon avulla. Summamuuttuja antaa kokonaiskuvan kohderyhmän osallisuuden kokemuksesta. Tuloksia voidaan tarkastella myös yksittäisten väittämien tasolla, jolloin voidaan analysoida väittämien pistemääriä asteikolla 1–5 (1. täysin eri mieltä, 2. jokseenkin eri mieltä, 3. ei samaa eikä eri mieltä, 4. jokseenkin samaa mieltä, 5. täysin samaa mieltä) ja tunnistaa, missä osa-alueissa nuorten osallisuuden kokemus on vahvinta tai heikointa.
Iceheartsin osallisuuspilotointi toteutettiin Lahdessa ja Tampereella, ja siihen osallistui yhteensä 34 Icehearts-nuorta. Pilotointi toteutettiin Webropolilla. Kolme neljäsosaa vastaajista oli Tampereelta. Kaikki vastaajat olivat 13–19-vuotiaita poikia; heidän keski-ikänsä oli 16 vuotta ja mediaani-ikä 17 vuotta. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasivat kasvattajat, joille kuuluu tästä suuri kiitos.
Iceheartsin osallisuuspilotissa kaikkien väittämien muodostaman osallisuus-summamuuttujan keskiarvo oli 80,25. Tulos on erinomainen: se ylittää sekä vastaavan ikäryhmän väestötason keskiarvon (noin 75) että koko väestön keskiarvon (noin 75). Keskiarvo viittaa siihen, että Icehearts-toiminnassa mukana olevien nuorten osallisuuden kokemukset ovat pääosin korkealla tasolla.
Kolmen Icehearts-pojan osallisuussummamuuttujan arvo jäi alle 50, mikä viittaa erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen. Osuus vastaa 8 %:a kaikista vastaajista, mikä on suunnilleen sama kuin vastaava osuus koko ikäryhmässä.
Yksittäisistä väittämistä analyysissa tarkasteltiin lähemmin kolmea:
- Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä.
- Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön.
- Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen.
Iceheartsin osallisuuspilotin vastaajista 76 % oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä” kanssa. Vastaava osuus vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä oli koko maan 8.–9. luokkalaisilla 55 % ja pojilla 65 %.
Tulos osoittaa, että suurin osa Icehearts-toiminnassa mukana olevista nuorista kokee arkensa ja toimintansa merkitykselliseksi. Tulos viittaa siihen, että Icehearts-toiminta vahvistaa tukea tarvitsevien nuorten merkityksellisyyden tunnetta, joka on osallisuuden keskeinen ulottuvuus.
Väittämän ”Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 76 % vastaajista. Vastaava osuus Kouluterveyskyselyn 2023 aineistossa oli suomalaistaustausten nuorten osalta 60–71 %, Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten osalta 58–67 % ja ulkomailla syntyneiden nuorten osalta 55–61 %.
Tulos kertoo siitä, että Icehearts-toiminnassa mukana olevien nuorten kuulumisen tunne on korkeampi kuin nuorilla keskimäärin Suomessa. Tulos viittaa siihen, että Icehearts-toiminnassa mukana oleminen vahvistaa tukea tarvitsevien nuorten osallisuuden kokemusta ja heidän yhteisöllisyyden tunnettaan. Kun huomioidaan osallistujien lähtökohdat, tukea tarvitsevat nuoret, voidaan ero kansalliseen lukuun nähdä merkkinä Icehearts-toiminnan myönteisistä vaikutuksista.
Myös avun saannin osalta Icehearts-toiminnassa mukana olevien nuorten kokemus oli hieman samaa ikäryhmää korkeampi: 68 % pilotin vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen” kanssa. Vastaava osuus vuoden 2025 Kouluterveyskyselyssä oli perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisten osalta 58 % ja lukiolaisten osalta 67 %.
Tulosta voidaan tulkita siten, että sosiaalisista haasteista huolimatta Icehearts-toimintaan osallistuvat nuoret luottavat kasvattajalta, vertaisilta ja perheeltä saatavaan apuun ja tukeen, kun heillä on sille tarve. Kasvattaja onkin nuorille tärkeä luotettava aikuinen, jonka puoleen nuoria voi aina apua tarvitessaan kääntyä.
Lopuksi: Icehearts-toiminnan vaikutus nuorten osallisuuden kokemuksiin
Osallisuusindikaattoria pilotoitiin Lahdessa ja Tampereella. Kaikkien vastaajien osalta osallisuus-summamuuttujan keskiarvo oli 80,25, mikä ylittää sekä vastaavan ikäryhmän että koko väestön keskiarvon (noin 75). Alle 50 pisteen tuloksen sai kolme vastaajaa (8 %), mikä vastaa suunnilleen kansallista osuutta erittäin heikkoa osallisuutta kokevista nuorista.
Myös yksittäisten väittämien kohdalla tulokset olivat myönteisiä. Tarkastelluissa kolmessa väittämässä Icehearts-toiminnassa mukana olevat nuoret kokivat oman osallisuutensa yhtä myönteisenä tai myönteisempänä kuin kansallisesti keskimäärin. Tulokset osoittavat, että Icehearts-toimintaan osallistuvat nuoret kokevat osallisuutta arkensa merkityksellisyyden, kuulumisen ja tuen saamisen osalta.
Osallisuuden kokeminen lisää nuorten psyykkistä hyvinvointia ja elämään tyytyväisyyttä. Osallisuus myös vahvistaa turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Se luo perustan luottamukselle ja hyvälle kasvulle.
Teksti: Mikko Salasuo
Lähteet:
Erjansola, Jenni & Renvik, Tuuli (2024) Osattomista osallisiksi? Helsinkiläisnuorten osallisuuden kokemusta haastavia ja sitä tukevia tekijöitä. Helsingin kaupunki. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/osattomista-osallisiksi-helsinkilaisnuorten-osallisuuden-kokemusta-haastavia-ja-sita-tukevia (viitattu 20.2.2026).
Leemann, Lars & Virrankari, Lotta (2022) Nuorten osallisuuden kokemus ja siinä tapahtuneet muutokset vuosina 2019–2021: ovatko erot kasvaneet koronaepidemian aikana? Teoksessa Marjatta Kekkonen, Mika Gissler, Päivi Känkänen & Anna-Maria Isola (toim.) Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan. Nuorten elinolot -vuosikirja 2022. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoneuvosto, 152–166.
Leemann, Lars & Martelin, Tuija & Koskinen, Seppo & Härkänen, Tommi & Isola, Anna-Maria (2021) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424
Matikka, Anni & Castaneda, Anu & Ervasti Eetu (2024) Ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019‒2023. Helsinki: THL, Tutkimuksesta tiiviisti 27/2024.
Osallisuuden edistäjän opas (2023) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 10/2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Sotkanet.fi – Tilasto- ja indikaattoripankki. THL. https://sotkanet.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023) Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 (Tilastoraportti 48/2023). Helsinki: THL. https://www.julkari.fi/handle/10024/147270
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Kouluterveyskysely 2023: Helsingin tulokset. Helsinki.
