Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti vuonna 2015 kaksiosaisen tutkimushankkeen, jossa tarkastellaan Icehearts-toiminnassa mukana olevia lapsia ja nuoria. Seurantatutkimuksessa kerätään tietoa 13 vuoden ajan Icehearts-joukkueissa mukana olevista lapsista sekä samanikäisistä verrokkilapsista. Tietoa kerätään toistuvasti lapsilta, vanhemmilta, opettajilta ja Icehearts-kasvattajilta.
Yksi keskeinen osa Icehearts-toimintaa on lapsen koulunkäynnin tukeminen, jossa kasvattaja sitoutuu tukemaan ja ohjaamaan lasta esikoulusta toiselle asteelle yhteistyössä rehtorien ja opettajien kanssa. Tavoitteena on tukea lapsen oppimista, vahvistaa osallisuutta, varmistaa tiedonkulku, turvata lapsen etua, tarjota ohjattua iltapäivätoimintaa ja joukkueurheilua sekä ehkäistä poissaoloja koulusta ja koulunkäynnin keskeytyksiä.
Icehearts-kasvattajat turvaavat lasten oppimista
Kekkonen, Appelqvist-Schmidlechner ja Sarparanta julkaisivat uutta tutkimustietoa Icehearts-toimintamallin toteuttamisesta kouluissa. Artikkeli Icehearts koulun kumppanina julkaistiin Nuorten elinolot – vuosikirjassa 2018.
Tutkimuksen perusteella Icehearts-kasvattaja pystyi turvaamaan haavoittuvista elämänolosuhteista tulevien Icehearts-lasten tasavertaista oppimista ja koulupolun jatkuvuutta työskentelemällä laaja-alaisesti ja tilannekohtaisesti oppilaiden, opettajien, huoltajien, opiskeluhuollon ammattilaisten sekä koulun johdon kasvatuskumppanina koulussa.
Kasvattaja mukana luokkaopetuksessa
Icehearts-koulutyön ensisijainen tavoite on varmistaa joukkueeseen valittujen lasten koulussa suoriutuminen ja hyvinvointi, johon kuuluu olennaisesti lasten tukeminen luokan oppimistilanteissa. Kasvattaja on sekä lapsen että opettajan työskentelyn tukena ja tuki näkyy esimerkiksi pienryhmäopetuksen toteuttamisessa tai luokkahuoneen rauhattomissa tilanteissa, jos esimerkiksi lapsi joutuu poistumaan luokan ulkopuolelle.
“Kasvattaja ei keskity vain ja ainoastaan Icehearts-lapsiin, vaan on siellä, missä häntä tarvitaan.” (Opettaja)
Tutkimuksen mukaan kasvattajat näyttäytyvät opettajien mielestä kasvatuskumppaneina, jotka pyrkivät yhdessä opettajan kanssa takaamaan sen, että oppilaat suoriutuvat koulutehtävistä ja oppivat ryhmätyöskentelyssä tarvittavia taitoja. Tutkimuksessa havaittiin, ettei kukaan opettajista kokenut kasvattajien läsnäoloa häiritseväksi.
“Hän, no hän on siellä, missä häntä tarvitaan, et hän pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan niitä lapsia siinä, siinä työskentelyssä.” (Opettaja)
Kasvattaja vahvistaa kodin, koulun ja palvelujen välisiä suhteita
Kasvattaja on tärkeä tuki opettajalle koulun arjessa mm. kasvatuskeskusteluissa, yhteisten pelisääntöjen sopimisessa sekä lapseen liittyvien huolien puheeksi ottamisessa. Lisäksi he yhdessä pyrkivät vahvistamaan vanhempien vanhemmuustaitoja, lasta koskevan ymmärryksen vahvistamista sekä tukemaan vanhempia lapsen koulutehtävien auttamisessa. Kasvattaja auttaa koulua ymmärtämään perheiden taustoja, kulttuuria ja koulunkäyntiä koskevia odotuksia sekä vahvistaa kotien luottamusta opettajiin ja koulun opetustyöhön.
“… mitä olen monesti nähnyt tossa parkkipaikalla just tätä vanhempien kanssa yhteistyöstä, niin siinä Icehearts-kasvattajat juttelee vanhempien kanssa, niin siinä tulee kans semmonen tietynlainen silta, niin kun yhteistyön silta tänne kouluun päin.” (Opettaja)
Kasvattaja toimii myös lapsen tukiaikuisena, jos lapsi osallistuu koulupäivän aikana tutkimus- ja konsultaatiokäynteihin muualla kuin koulussa ja vahvistaa näin lapsen turvallisuuden tunnetta sekä tyynnyttää lähetteen tehnyttä työntekijää. Turvallisuus laajenee tutkimuksen mukaan koko kouluyhteisöön ja henkilökuntaan.
“… niin kun kesken koulupäivän tapahtumia, tulee haastavan oppilaan kanssa tulee kahdestaan, ne on makee näky, ne tulee tota käsi kädessä melkein vierekkäin tallustelee, todennäköisesti jostain tutkimuksista ja muuta tulevat ja näkee, että lapsella on ollut tosi haastavaa ja nyt se on saatu jotenkin aisoihin ja varmaan siinä on kasvattajan panos hyvin pitkälle olemassa.” (Koulupsykologi)
Tutkimuksen mukaan kasvattaja voi lapsen näkökulman ja kokemusten esille tuojana lieventää huoltajien ja työntekijöiden välille mahdollista syntyvää jännitettä, epämukavuutta ja epäluottamusta. Monitoimijatilanteissa kasvattaja on lapsen tukena ja osoittaa, että kokoontuminen on tapahtunut lapsen edun vuoksi. Lisäksi kasvattaja tuo tietoa lapsen arjesta ja verkostotyön avulla vähentää tietokatkoksia ja tekee toimintaa tutuksi muille ammattilaisille.
Icehearts-kasvattaja lasten välisten suhteiden rakentajana
Icehearts-toiminta näkyy erityisesti koulun välitunneilla. Kasvattajalla on opettajia enemmän aikaa kuunnella, kohdata, leikkiä ja pelata lasten kanssa. Kasvattaja myös ehkäisee ja ratkoo lasten välisiä ristiriitoja, tappeluita ja aggressiivista käytöstä lasten keskuudessa. Tutkimuksen mukaan, lasten vertaissuhteita rakentavat ja kiusaamista ehkäisevät toimet oppituntien ulkopuolelle heijastuvat myös oppitunnille; opettajien jälkikäteinen selvittelytyö oppitunneilla vähenee ja oppitunnit rauhoittuvat.
“Kasvattaja oli siellä pihalla, niin se pienen porukan kanssa leikki ja lapset tapitti silmiä, jutteli ja jutteli, ja silloin oli aikuisella aikaa, hänen ei tarvinnut sanoo, et pieni hetki, mun täytyy käydä tarkistaa nuo majaleikit tai onkos tuolla nyt joku kahakka et hän oli ihan vaan lapsia varten.”(Opettaja)
Liikunta-, leikki- ja välituntitoiminnassa rakentuvat myös lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja näin ollen koulun kasvatustehtävä helpottuu Icehearts-toiminnan myötä.
Icehearts koulun kasvatustoiminnan tukena
Icehearts-toiminta ulottuu myös koulunkäynnin ulkopuolelle. Koulut eivät vastaa oppilaiden ajankäytöstä vapaa-ajalla ja loma-aikoina, mutta lapsen vapaa-ajan vietto voi vaikuttaa koulussa pärjäämiseen. Joillekin lapsille loma-aika voi olla vaikea ajanjakso, jos kotona ei järjestetä mitään tekemistä. Siksi kasvattaja, joka tarjoaa mielekkään, lapsen kasvua ja kehitystä tukevan toiminnan myös loma-ajalla, on tärkeä.
“Lukukausien ulkopuolella ei ole kyse yksinomaan liikuntamahdollisuuksien järjestämisestä, vaan mielekkään, lapsen kasvua ja kehitystä tukevan toiminnan tarjoamisesta.”
Tutkijoiden mukaan haastatteluissa kasvattajan rooli korostui tilanteissa, joissa koulun omat voimavarat ja toimintamahdollisuudet ovat riittämättömät tai jotka eivät enää ole koulun vastuulla.
“… hän myöskin pysty myöskin lupautuu, et hän on sit näis kriisitilanteissa käytettävissä, niin oli huomattavasti helpompi sen perheen kanssa, tuoda sitä viestiä, et joo et hei, et kyl me selvitään tästä, et meit on näin monta aikuista hoitamas tätä asiaa.” (Rehtori)
Kasvattaja on tukena myös silloin, kun lapsen tilapäiset poissaolot koulusta aiheuttavat kouluvaikeuksia tai koulun tahdista putoamista. Tällöin kasvattaja voi intensiivisemmin tukea lasta ja auttaa häntä pääsemään takaisin koulun tahtiin. Kasvattajan joustava ja tilannekohtainen tuki voi tutkijoiden mukaan ehkäistä alakouluikäisen lapsen tilapäisen erottamisen koulusta. Näin Icehearts-toiminta pystyy turvaamaan lapsen etua ja kuulumista vertaisyhteisöönsä sekä torjumaan tilannetta, jossa lapselle muodostuu kielteinen käsitys itsestään oppijana ja koulussa pärjääjänä.
Pitkäkestoisuus isona arvona
Lapsen koulupolku jatkuu yhdeksän vuotta, mutta opettajat vaihtuvat, joskus jopa vuosittain. Tätä taustaa vasten rehtorit näkivät erityisen arvon Icehearts-kasvattajan pitkäkestoisessa sitoutumisessa lapsen harrastustoimintaan ja koulunkäyntiin läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien. Pitkäkestoisuuden ja tilannekohtaisen joustavuutensa ansioista Icehearts toimii parhaimmillaan selkänojana koululle.
Tutkimustulokset osoittavat, että koulut hyötyvät toiminnasta kasvattajan tukiessa lasten oppimista tunneilla, vertaisryhmässä toimimista ja kouluyhteisön jäsenenä pysymistä. Toiminnan vaikutukset näkyvät laajemmin koko kouluyhteisössä, johon parhaimmillaan rakentuu osallisuutta, luottamusta, yhteisöllisyyttä ja dialogisuutta edistävä toimintakulttuuri.
Tutkimus osoitti, että Icehearts tarjoaa kouluille kolmannen sektorin yhteistyökumppanin, josta hyötyvät niin erityistä tukea tarvitsevat lapsen kuin koulun muut oppilaat. Toiminnan pitkäkestoisuus ja kasvattajasuhteen jatkuvuus auttavat lasta selviytymään opetusryhmän, opettajan, luokan tai koulun vaihtuessa tai lapsen siirtyessä kouluasteelta toiselle.
Koko tutkimusartikkeli luettavissa Nuoret palveluiden pauloissa – Nuorten elinolot – vuosikirjasta 2018 s. 179-192.
