Icehearts uutiskirje

THL:n tutkimus: Icehearts vahvistaa liikunnallisuuden lisäksi sosiaalisia taitoja ja mielen hyvinvointia

Uusi THL:n tutkimus nostaa esiin kolme Iceheartsin menestystekijää: luotettava aikuinen, joka kulkee rinnalla lapsuudesta aikuisuuteen, yhdenvertaiset mahdollisuudet urheiluharrastukseen ja yhteistyö laajan julkisten palveluiden verkostojen kanssa.

”Iceheartsin menestyksen avain on pitkälle siinä, että yksi ja sama luotettava aikuinen kulkee lapsen rinnalla läpi kouluiän, ekaluokalta aikuisikään asti. Jo tämä on jotakin sellaista, mitä julkinen palvelujärjestelmämme ei pysty tarjoamaan.” tiivistää erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner.

Iceheartsin menestyksen avain on pitkälle siinä, että yksi ja sama luotettava aikuinen kulkee lapsen rinnalla läpi kouluiän, ekaluokalta aikuisikään asti. Jo tämä on jotakin sellaista, mitä julkinen palvelujärjestelmämme ei pysty tarjoamaan

Lasten liikunnallisuus lisääntyi ja mieliala, itsetunto sekä kaverisuhteet kohentuivat

Icehearts-toiminta oli lisännyt lasten liikunnallisuutta sekä kehittänyt sosiaalisia taitoja, kaverisuhteita, itsetuntoa ja mielialaa vähintään jossakin määrin valtaosalla lapsista (76–84%). Tulos on rohkaiseva, sillä toiminnan alkaessa noin 40 prosenttia lapsista kertoi joutuvansa herkästi konfliktitilanteisiin ikätovereidensa kanssa tai olevansa usein huolestunut tai itkuinen (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017).

Lasta oli kasvattajien arvioiden mukaan tukenut ennen kaikkea mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja kuulua joukkueeseen urheilullisista suorituksista tai taidoista riippumatta. Myös kasvattajan tarjoama pitkäkestoinen tuki ja läsnäolo lapsen arjessa nähtiin merkittävänä tekijänä lasta tuettaessa.

Kaikkien lasten tilanne ei kuitenkaan parantunut toivotulla tavalla, vaan joidenkin lasten oireilu ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat pahentuivat tarjotusta tuesta huolimatta. Tähän osavaikuttivat esimerkiksi perheen kriisitilanteet tai epäonnistuneet koulunvaihdokset. Läsnä oleva, pysyvä, luotettava ja turvallinen Icehearts-kasvattaja on tällaisessa tilanteessa korvaamattoman arvokas tuki.

”THL:n pitkittäistutkimuksen tulokset ovat tärkeässä osassa toimintamme kehittämistä. Pystymme havaitsemaan erityisen toimivat työtapamme ja kehittämään kohtia, joissa tarvitaan lisätukea. Olemme sitoutuneet kehittämään työtämme tiedolla ja tästä hyvänä esimerkkinä on oma sovelluksemme, jonka avulla keräämme dataa jokaisesta joukkueestamme sekä juuri alkanut perhetyön hankkeemme.” kertoo Iceheartsin järjestöpäällikkö Erika Turunen.

THL:n pitkittäistutkimuksen tulokset ovat tärkeässä osassa toimintamme kehittämistä. Pystymme havaitsemaan erityisen toimivat työtapamme ja kehittämään kohtia, joissa tarvitaan lisätukea. Olemme sitoutuneet kehittämään työtämme tiedolla ja tästä hyvänä esimerkkinä on oma sovelluksemme, jonka avulla keräämme dataa jokaisesta joukkueestamme sekä juuri alkanut perhetyön hankkeemme.

Joukkueurheilu osa tavoitteellista kasvatustyötä

Yksi osa Icehearts-toimintaa on joukkueurheilu, jota lapsi pääsee harrastamaan omasta liikunnallisesta tasostaan ja taidoistaan riippumatta. Joukkueen ensimmäisinä toimintavuosina kasvattaja järjestää iltapäivätoimintaa, joka pitää sisällään leikkiä, pelailua ja ohjattua liikuntaa. Lasten kasvaessa kasvattaja ja joukkueen lapset valitsevat mieluisensa urheilulajin, jota joukkue alkaa aktiivisemmin harjoittelemaan. Olennaista ei ole urheilulaji, sillä iltapäivänätoimintana järjestettävä joukkuepelaaminen on tavoitteellista kasvatustyötä, jossa kehittyvät ryhmässä toimimisen taidot ja oppiminen säännölliseen liikuntaan.

Tutkimuksen mukaan suurin osa lapsista, yli 90 % osallistui aktiivisesti joukkuetoimintaan koko neljän ensimmäisen toimintavuoden ajan. Innostus joukkuetoimintaan kuitenkin hiipui hieman neljän vuoden aikana. Joka kymmenes (9%) lapsi suhtautui neljäntenä toimintavuotena joukkuetoimintaan melko tai hyvin innottomasti.

Kasvattajat arvioivat lapselle tarjoamaansa tukea joukkuetoiminnassa erityisesti perheen taloudellisten haasteiden vaikeuttaessa harrastamista.

Joukkueharrastuksen tarjoaminen on merkittävä tuki tälle pojalle. Erittäin motivoitunut harrastustoimintaan. Myös erilaisten pienryhmätoimintojen kuten uintireissujen sekä muiden Iceheartsin toimintojen tarjoaminen lapsen kohdalla tärkeässä roolissa. Icehearts tarjoaa lapselle sellaisia elämyksiä ja kokemuksia, joihin vanhemmilla ei välttämättä ole resursseja tarjota.

Osassa kasvattajien arvioinneissa harrastamisen esteeksi on nähty lapsen haastava käytös.

Poika oli jo tuttu esikoulusta, mikä helpotti toimintaan mukaan ottamista. Innokas jalkapalloilija, mutta haasteet tunne-elämän puolella ja ryhmässä toimimisessa eivät ole mahdollistaneet harrastamista. Hyötyy kovasti turvallisesta ympäristöstä harrastaa ja toimia ryhmän mukana. Kaipaa kovasti huomiota, mitä myös saanut.

Iltapäivätoiminta tukee lapsen ja perheen arkea

Kasvattajat järjestivät koulun jälkeistä iltapäivätoimintaa ryhmänsä lapsille ensimmäisten vuosien aikana vähintään neljä kertaa viikossa, mahdollisuuksien mukaan aina 4. luokalle saakka. Näin ollen Iceheartsin iltapäivätoiminta jatkui pidempään kuin perusopetuslaki edellyttää. Icehearts-toiminta tarjoaa iltapäivätoimintaa myös erityisen tuen oppilaille. Iltapäivätoiminta koostuu liikunnan lisäksi peleistä, leikkimisestä ja koulutehtävien tekemisestä.

Tärkein tukeminen tapahtuu koulun jälkeen. Pojalla sujuu koulu tosi hyvin, mutta vapaa-ajalla ei ole ystäviä eikä harrastuksia.

”Tutkimuksen fokus on Iceheartsissa, mutta tulokset toimivat yhtä hyvin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja mahdollisuutena kehittää lasten hyvinvointia lisääviä palveluita”, sanoo Turunen ja jatkaa, ”Voisiko esimerkiksi koulujen iltapäivätoimintaa jatkaa kaikille lapsille myös 2. luokka-asteen jälkeen ja voisiko nykyisiä työmenetelmiä kehittää kokonaisvaltaisempaan suuntaan ilman sektorirajojen aiheuttamia raja-aitoja?”

Tutkimuksen fokus on Iceheartsissa, mutta tulokset toimivat yhtä hyvin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja mahdollisuutena kehittää lasten hyvinvointia lisääviä palveluita.

Yksilöllistä tukea koulunkäyntiin ja arjen haasteisiin

Joukkue- ja iltapäivätoiminnan lisäksi lapsen koulunkäynnin tukeminen on osa Icehearts-toimintaa. Kasvattajat rauhoittavat läsnäolollaan koulutunneilla niin Icehearts-lasten kuin koko luokan koulutyötä. Osa lapsista saa intensiivistä ja yksilöllistä tukea koulunkäyntiin.

Lisäksi lapset saavat yksilöllistä tukea arkeen ja vertaissuhteisiin. Tuki voi olla esimerkiksi kyyditsemistä, lasta koskeviin palavereihin osallistumista, erilaisten pulma- ja riitatilanteiden selvittelyä sekä tukea kaverisuhteiden luomiseen.

Hakenut kotoa kouluun, ettei jäisi kotiin. Auttanut koulutehtävissä kahden kesken. Tukenut ja kannustanut tulemaan iltapäivätoimintaan ja treeneihin. Järjestänyt sellaista toimintaa, että hänkin innostuisi.

Icehearts-kasvattajat tekivät laaja-alaista yhteistyötä huoltajien ja koulun eri toimijoiden kanssa

Yhteistyö huoltajien ja lasten tukiverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa kuuluu Icehearts-kasvattajan työhön. Tutkimuksen mukaan yhteistyöverkoston laajuudessa ei juurikaan tapahtunut muutoksia neljässä vuodessa, sillä lapsen huoltajien kanssa tehty yhteistyö oli neljäntenäkin toimintavuotena aukotonta. Kasvattajat tekivät yhteistyötä jokaisen lapsen vanhempien kanssa ja joka toisen lapsen vanhempien kanssa vähintään kerran viikossa.

Kasvattajat tekivät yhteistyötä jokaisen lapsen vanhempien kanssa ja joka toisen lapsen vanhempien kanssa vähintään kerran viikossa. Merkittävää yhteistyötä tehtiin myös koulun eri toimijoiden kanssa, erityisesti luokanopettajan, mutta myös erityisopettajan, koulupsykologin, koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan sekä rehtorin kanssa.

”Suomessa on tavoitteena taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille; lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Icehearts on toiminut tässä työssä suunnannäyttäjänä.” tiivistää erikoistutkija Marjatta Kekkonen THL:stä.

Suomessa on tavoitteena taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille; lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Icehearts on toiminut tässä työssä suunnannäyttäjänä.

THL:n tutkimustiivistelmä on luettavissa täältä.

Aikaisempi THL:n tutkimus, Icehearts koulun kumppanina, löytyy täältä.

Lisätietoja:

Kaija Appelqvist-Schmidlechner
Erikoistutkija, THL
kaija.appelqvist@thl.fi
029 524 7275

Marjatta Kekkonen
Erikoistutkija, THL
marjatta.kekkonen@thl.fi
029 524 7401

Erika Turunen
Järjestöpäällikö, Suomen Icehearts ry
erika.turunen@icehearts.fi
0442400349

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti vuonna 2015 kaksiosaisen tutkimushankkeen, jossa tarkastellaan Icehearts-toimintamallin mahdollisuuksia tukea haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Seurantatutkimuksessa kerätään tietoa lasten elämänkulusta viidessä Icehearts-joukkueessa 13 vuoden ajan sekä samanikäisistä verrokkilapsista. Tietoa kerätään toistuvasti lapsilta, vanhemmilta, opettajilta sekä Icehearts-kasvattajilta.
THL:n tutkijat Appelqvist-Schmidlechner ja Kekkonen julkaisivat uutta tutkimustietoa Icehearts-toiminnan tuloksista Icehearts-kasvattajien arvioihin perustuen. Kasvattajat arvioivat joukkueidensa toimintaa ja toiminnan tuloksia joukkueen neljän ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tutkimusartikkeli julkaistiin THL:n tiivistelmässä 3/2020: Icehearts on enemmän kuin urheilujoukkue – tuloksia THL:n pitkittäistutkimuksesta.