Kanssakulkija -blogeissa esitellään Icehearts-kasvattajia, heidän työtään ja ajatuksiaan kasvatustyöstä. Icehearts-kasvattajat tekevät vaativaa kasvatustyötä eri puolilla Suomea ja jokainen omalla Icehearts-mallia mukailevalla työotteellaan. Keitä he ovat ja mitä he ajattelevat työstään?
”Muhun on sisäänrakennettu halu seistä heikomman puolella”
Veke on Hakan miehiä. Näkyy valkeakoskelalaisuus toki muussakin. Asenne työhön on hämäläistä reiluutta, auttavaisuutta, hyväntahtoisuutta ja ahkeruutta. Rauhallista ja pohdiskelevaa analyyttisyyttä.
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten Akaan Viialan koulun rehtori kääntyi nuoren kouluavustajansa puoleen lehtiartikkelin innostamana. Artikkelissa kerrottiin Icehearts-toiminnasta. Innostunut rehtori tiedusteli Veken kiinnostusta Icehearts-kasvattajan työhön, mikäli Akaaseen perustettaisi joukkue.
Akaaseen ei tullut Icehearts-joukkuetta, mutta ajatus Iceheartsista tarttui Vekeen. Hän alkoi vierailla satunnaisen säännöllisesti Iceheartsin verkkosivuilla.
Veken ammatillinen kehittyminen jatkui työssä lasten ja nuorten kanssa. Lastensuojeluyksikkö antoi valmiuksia toimia tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. Erityisopettajan toimi laitoskoulussa kehitti pedagogisia valmiuksia. Mukaan mahtui myös keikkatöitä lastensuojelussa.
Sitten Icehearts-salama iski oikeaan paikkaan. Iceheartsin verkkosivuilla oli vuonna 2018 ilmoitus uuden joukkueen perustamisesta Hämeenlinnaan, Valkeakosken naapuriin. Veke pisti paperit sisään.
Kasvattaja uuden äärellä
Hämeenlinnan Icehearts-toiminta käynnistettiin osana Lapset ja nuoret SIB -vaikuttavuusinvestointiohjelmaa. Näin vaikuttavuusinvestointimallia kuvataan Lapset SIB -verkkosivuilla:
”Tulosperusteisella rahoitussopimuksella kerätään yksityisiltä sijoittajilta varoja FIM Lapset ja nuoret -rahastoon, joka rahoittaa hyvinvointia edistäviä hankkeita. Kun tavoitteet saavutetaan, kunta tai kaupunki säästää kustannuksissa ja palauttaa osan säästöistä SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista. SIB-malli soveltuu erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan.”
Poikkeava rahoitusmalli oli Iceheartsissa uutta ja kasvattajan rekrytointi ”venyi ja vanui”. Veken piti kertoa työnantajalleen, jatkaisiko hän toimessaan erityisopettajana vai siirtyisikö hän Icehearts-kasvattajaksi. Iceheartsin onneksi tilanteeseen löytyi kompromissi. Veke jatkoi toimessaan koulussa puolikkaan lukuvuoden ajan ja aloitti kasvattajan työnsä vuotta myöhemmin perustetun Hämeenlinnan toisen Icehearts-joukkueen kasvattajana.
Vaikka kasvatustyö Hämeenlinnan Icehearts-toiminnassa vastaa pääpiirteittäin Icehearts-toimintamallia, toi erilainen rahoitusmalli kasvattajan työhön uusia elementtejä. Kasvattajat osallistuivat kokouksiin, opiskelivat vaikuttavuutta ja raportoivat työstään. Veken mukaan toiminnan alussa oli paljon kysymyksiä, joihin kellään ei ollut valmiita vastauksia. Myös yksityisen rahan rooli sosiaalisessa ihmissuhdetyössä mietitytti:
”Kyllä sitä välillä mietti, että miten sijoitus- ja rahoitusmaailma istuu samaan pöytään ihmissuhdetyön kanssa.”
Ei kuitenkaan mennyt kauan, että Hämeenlinnan kasvattajat saivat juonen päästä kiinni. Veke oppi SIB-ohjelman logiikkaa ja huomasi sen mahdollisuudet kasvatustyössä. Vaikuttavuusajattelu ei tuntunut lainkaan vieraalta, vaikka sen opetteleminen otti aikansa. Asetelma kääntyi näkymäksi mahdollisuuksista sekä vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta kasvatustyöstä. Olennaista tietenkin oli, että kasvatustyön laatu ja sosiaalinen vaikuttavuus säilyi korkeatasoisena – pikemminkin lisääntyi.
”Alkoi syntyä sosiaalisia innovaatiota”
Vaikuttavuusajattelun opiskelu toi Veken ajatteluun uusia aineksia. SIB-ohjelman mahdollisti tarkoituksenmukaisten palveluiden tarjoamisen lapsille ja heidän vanhemmilleen. Näin mahdollistui esimerkiksi yksityinen uimaopetus joukkueen lapsille.
Uimaopetusta seurasi maahanmuuttajataustaisten vanhempien kielenopetusryhmä, joka osoittautui menetykseksi. Icehearts-kasvattajan lämmin suhde lasten vanhempiin rohkaisi vanhempia mukaan opiskelemaan suomen kieltä. Veke kertoo maahanmuuttajataustaisten äitien voimaantumisesta, kun heille tarjottiin turvallinen paikka opiskella, oppia ja inspiroitua.
SIB-ohjelma myös mahdollisti ulkomaalaistaustaisen äidin hyödyntämisen kielenopettajana maannaiselleen, jolla oli haasteita sopeutumisessa ja suomen kielessä. Näin yksi äiti sai toivomaansa kokemusta opetustyöstä ja toinen sai kovasti kaipaamaansa tukea ja kielenopetusta.
Veke kokee työssään mahdollisuuden innovointiin ja hyvien käytäntöjen luomiseen suurena bonuksena. Työn autonomia on perustavanlaatuinen bonus: ”Saan visioida ja käyttää mielikuvitusta. Jos jokin ei toimi, niin koitetaan jotain muuta tai uutta”.
Hämeenlinnassa toimii kaksi Icehearts-joukkuetta. Veke operoi pääosin Jukolan koululla. Veke kertoo, että suhde kouluun on todella hyvä. Aamuisin tuntuu ”kuin menisi kotiin”. Se on koulu, jossa ”lapsen on erittäin hyvä olla ja oppia.”
