Iceheartsin joukkueurheilulla positiivisia vaikutuksia lasten mielenterveyteen

Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Uusin Icehearts-pitkittäistutkimuksen julkaisu selvitti vanhempien ryhmähaastatteluin Iceheartsin joukkueurheilun vaikutuksia lasten mielenterveyteen. Tutkimus on osa THL:n pitkittäistutkimusta, joka alkoi vuonna 2015.

Iceheartsin joukkueurheilun positiiviset vaikutukset lasten mielenterveyteen näkyivät vanhempien kuvaamana vahvistuneena itsetuntona ja itseluottamuksena, kehittyneempänä tunteiden säätelynä, parempina sosiaalisina taitoina, lisääntyneenä rohkeutena sekä kohentuneena mielialana.

Meillä oli konkreettinen muutos se, että pojalla oli vielä tossa pikkusen ennen joulua tosi synkkä kuukausi ja se jopa sano mulle, että hänen ei ole mitään järkeä elää. Että kun hän ei kuitenkaan tule oppimaan ikinä mitään, hän ei tule pääsee ikinä mihinkään töihin, hän on niin tyhmä ettei hän vain pääse. … Ja sitten itkettiin molemmat tietysti, mutta sen jälkeen aika pian se pääsi Iceheartsiin ja se loppu siihen.

Joukkueurheilun kautta vahvistunut itsetunto heijastui myös muille elämänalueille

Urheilun ja joukkueessa toimimisen kautta vahvistunut mielen hyvinvointi heijastui positiivisesti myös muille elämänalueille, esimerkiksi koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin. Urheilun ja onnistumisten kautta saatu positiivinen palaute valoi uskoa omaan itseensä etenkin sellaisilla lapsilla, jotka olivat tottuneet saamaan pääasiassa negatiivista palautetta tekemisistään.

Itsetunto vaan nousi niinku huimasti. Se niinku usko siihen omaan tekemiseen, että hän sai sitä myötä kun hän sai näitä onnistumisia ja joku kehu. Ja hän onnistu jossain niin sitten se siirty sieltä kouluun ja sitä myötä sitten muuallekin.

No varmaan ihan siis niinku, siit on tullut parempi pelaaja ja sitten siit on tullut fyysisesti niinku, varmasti on tukenut kehitystä, mut myös itsetuntoo selvästi niinku nostanut ja tukenut sitä, et hän ei ookkaan vaan se häirikkölapsi, et hän pystyy oleen muiden lasten kaa ja pelaa yhes joukkueessa.

Icehearts-joukkuetoiminnan merkittävänä positiivisena mielenterveysvaikutuksena vanhemmat toivat esille etenkin joukkueurheilun kautta kehittyneet taidot tunteiden säätelyyn. Aiemmin nopeasti hermostuva lapsi oli saanut opetella häviämistä ja negatiivisten tunteiden käsittelemistä turvallisesti Iceheartsin joukkueessa. Vahvat tunnepurkaukset olivat vanhempien mukaan olleet aiemmissa harrastuksissa isona esteenä harrastamisen jatkamiselle.

Pojalla on ollut tällaista tunteiden hallitsemattomuutta ja häviäminen on varsin vaikeeta. Ja tää on ollut sellainen joukkue, josta ei heitetä pihalle vaikka haukkuu toiset. Ja sitä on saanut harjoitella, sitä pinnan kasvattamista ja se on käytännössä nyt aikalailla hallussa. Niitä pettymyksiä sietää jo itse pelaaminen ja joukkueen kuuluminen on tosi tärkeetä ja semmonen niinku oma juttu. Et poika tosi ylpeesti kertoo sen koulussakin et hän on Iceheartsissa.

Valmentajan asenne ja joukkueen tuoma yhteenkuuluvuuden tunne keskeisiä muutoksen mahdollistajia

Mekanismit positiivisen muutoksen takana vaikuttivat liittyvän valmentajan kannustavaan toimintatapaan, urheilussa opittuihin taitoihin, joukkueen tuomaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä mahdollisuuteen osallistua vapaa-ajan aktiviteetteihin. Icehearts-kasvattajien ”positiivisella koutsaamisella” oli merkittävä rooli lapsen mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Kasvattajat tunnistivat joukkueensa kanssa toimiessaan tilanteita, joissa heillä oli mahdollisuus esimerkiksi vahvistaa lapsen itseluottamusta ja opettaa vastuunkantoa.

On saanut siellä jonkun verran vastuuta, vastuuta siinä joukkueessa niin se on auttanut sitä ja vähän sitä itsetuntoo parantanut. Jossain vaiheessa hän oli jonkinlainen joukkueensa kapteeni siellä ja ihan niinku tarkoituksella käsittääkseni kasvattaja antoi sitä vastuuta, että oppii kehittämään sitä, et huomiois muut..

Valmentajan roolilla ja toimintatavalla oli keskeinen rooli positiivisten muutosten aikaansaamisessa. Positiiviset muutokset eivät siis tapahdu puhtaasti vain osallistumalla joukkueurheiluun, vaan avainasemassa on valmentajan toiminta, asenne sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa valmentamiseen, jossa huomio on lasten hyvinvoinnin tukemisessa, ei vain urheilullisissa tavoitteissa.  Icehearts-kasvattajien toiminnassa oli nähtävissä ns. välittämisen eetos.

Joukkueurheilu liikunnallisen elämäntavan ja yhteisön mahdollistajana

Vanhemmat olivat kiitollisia Iceheartsin mukanaan tuomasta mahdollisuudesta osallistua vapaa-ajan harrastukseen, jota heillä ei olisi välttämättä muuten mahdollisuutta tarjota lapselleen. Osallisuus yhteisöön ja aktiivinen tekeminen nähtiin arvokkaina asioina lapsen elämässä.

 ”No pari kolme vuotta sitten hänellä oli tosi vaikeaa koulussa, et joutu melkein joka päivä tappeluun ja sit se opettaja laitto mulle melkein joka päivä viestii. Mut oikeesti, siitä lähtien kun hän on alottanut tässä, hän on rauhottunut tosi paljon. … Mä luulen, et se on pelkästään senkin takia, et hän pääsee purkamaan sitä energiaa ja hänellä on riittänyt toimintaa, ja on nukkunut paremmin…”

Vanhemmat arvostivat myös joukkueurheilun mukanaan tuomia tiimityön taitoja, joita lapset olivat oppineet. Toisten kunnioitus, erilaisuuden sietäminen ja toisten hyväksyminen sekä ystävyyssuhteiden solmiminen nostettiin keskusteluissa useasti esille.

Neljä riskitekijää nousi esiin haastatteluissa

Tutkimuksessa nostettiin esiin myös asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota Iceheartsin kaltaisissa toiminnoissa, joissa kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Vanhemmat nostivat esille mahdollisen stigman, lasten eritasoisen kiinnostuksen ja motivaation urheilemiseen, altistumisen jatkuville pettymyksille kilpailtaessa kilpaurheiluun tähtääviä joukkueita vastaan sekä pelon valmentajan vaihtumisesta.

Tutkimus osa THL:n pitkittäistutkimusta

Tutkimus on osa THL:n pitkittäistutkimusta, joka alkoi vuonna 2015. Tutkimuksessa haastateltiin 28 vanhempaa viidessä eri ryhmähaastattelussa. Artikkelissa olevat sitaatit ovat suoria lainauksia vanhempien haastatteluista.

Aiemmat tutkimustulokset löytyvät kootusti Iceheartsin verkkosivuilta.

Vertaisarvioitu tutkimusartikkeli löytyy englanniksi Sport in Society lehdestä.

 

Lisätietoja:

Kaija Appelqvist-Schmidlechner
Tutkimuspäällikkö, THL
kaija.appelqvist@thl.fi, 029 524 7275

Erika Turunen
Erityisasiantuntija, Suomen Icehearts ry
erika.turunen@icehearts.fi, 044 2400 349