Kolme Icehearts-joukkuetta juhlivat viikonloppuna 12 vuoden yhteisen matkan päätöstään. Toni Schüllerin joukkue Helsingistä, Jussi Luoman joukkue Vantaalta ja Jani Söderlingin joukkue Ulvilasta kokoontuivat viimeisen kerran joukkuetovereiden, kasvattajien, perheiden ja matkalla mukana olleiden tukijoiden kesken juhlistamaan kuljettua yhteistä matkaa.
Helsingin joukkue kasvattajanaan Toni Schüller
Helsingin Toni Schüllerin joukkue aloitti Siltamäki-Suutarilassa vuonna 2007, jolloin Iceheartsin historian neljäs Icehearts-joukkue aloitti toimintansa. Joukkue kasvoi vuosien varrella 32 poikaan.
“Joukkueemme matka on ollut vaihderikas. Siihen on mahtunut niin ylä- kuin alamäkiä. Haluan kiittää poikia yhteisestä matkasta. He ovat kasvaneet, mutta he ovat myös kasvattaneet minua. En olisi sama henkilö ilman heitä”, kertoo Helsingin joukkueen kasvattaja Schüller.
Haluan kiittää poikia yhteisestä matkasta. He ovat kasvaneet, mutta he ovat myös kasvattaneet minua. En olisi sama henkilö ilman heitä.
Vantaan joukkue kasvattajanaan Jussi Luoma
Vantaan joukkue aloitti matkansa Hakunilasta Hevoshaan ala-asteelta ja Lehtikuusen koululta. Matka on ollut unohtumaton, elämännäköinen reissu, joka on kasvattanut niin poikia kuin kasvattajaa. “Alussa meitä oli 10 poikaa ja vauhti oli kova. Toisena vuonna joukkue kasvoi jo 17 poikaan. Kokeilimme kaikkia lajeja, mutta kaiken toiminnan pääpaino oli yhteisten pelisääntöjen opettelussa. Kun pojat päättivät valita salibandyn, niin kasvattajahan totteli”, naurahtaa Luoma.
“Iceheartsissa ajatellaan niin, että jokaisen meidän työntekijän ensisijainen työnantaja on mukana olevat lapset ja nuoret. Me tehdään, mitä he tarvitsevat.” kertoo Luoma ja jatkaa, “Icehearts on ollut 12 vuotta osa mun elämää ja pojista on tullut minunkin ystäviä. Olo on haikea, mutta onnellinen.”
Meillä ajatellaan, että jokaisen meidän työntekijän ensisijainen työnantaja on mukana olevat lapset ja nuoret. Me tehdään mitä he tarvitsevat.
Ulvilan joukkue kasvattajanaan Jani Söderling
Porissa juhlittiin Ulvilan Jani Söderlingin joukkueen 12 vuoden matkan päätöstä lauantaina. Janin joukkueen matka alkoi Friitalan koulun 1. luokalta. Friitalan koulun salissa kahdeksan poikaa tapasivat kasvattajansa ensimmäisen kerran ja siitä se yhteinen matka alkoi. “Matka kuvastaa viimeistä 12 vuotta hyvin. Aikaa on kulunut, mutta matkaa on ollut niin pelireissujen kuin pitkien välimatkojenkin takia”, kertoo Söderling.
“Ensimmäiset vuodet olin poikien arjessa mukana koulussa ja iltapäivissä. Alku meni tutustuessa, mutta kun yläkouluaikana tuli kuoppia matkaan niin pystyin luottamuksellisen suhteen avulla olemaan poikien tukena. Nyt tuntuu, että pojilla menee hyvin ja iloitsen siitä suuresti.” kertoo Söderling. Joukkueen jäsenet ovat viimeisen vuoden aikana sanoneet pitkiä jäähyväisiä ja keskustelleet matkan päätöksestä. Joukkue on varmasti vielä tekemisissä eikä kasvattaja ole onneksi katoamassa poikien elämästä, vaikkei virallisesti heidän kasvattajansa enää olekaan. “Ilolla katson tätä hetkeä, kuinka upeita nuoria miehiä pojista on kasvanut. Olo on haikea, mutta luotan siihen, että suhde säilyy.” sanoo Söderling.
Olemme varmasti vielä tekemisissä enkä minä katoa poikien elämästä minnekään, vaikken virallisesti heidän kasvattajansa enää olekaan. Ilolla katson tätä hetkeä, kuinka upeita nuoria miehiä pojista on kasvanut.
Icehearts kiittää jokaista matkalla mukana ollutta poikaa, perhettä, opettajaa, auttajaa, tukijaa ja tietenkin polun läpikäyneitä kasvattajia kaikesta siitä hyvästä, jota olette ympärillenne kasvattaneet.
Ylpeinä ja kiitollisina sanomme hyvästit. Iceheartsissa oli näiden kolmen joukkueen aloittaessa yhteensä kuusi työntekijää. Nyt meitä on jo 60! Näiden joukkueiden taival on ollut myötävaikuttamassa hyvää kasvuamme.
Icehearts kiittää, kumartaa ja toivottaa kaikkea hyvää!
