Icehearts-toimintamalli kunnan peruspalveluksi koko Suomeen?

Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

-Minkä hinnan saa se hetki, kun lapsi ei lopeta puhumista. Se sama lapsi, joka on melkein vuoden ollut hiljaa. Entä se hetki, kun lapsi, jota toistuvasti odotan, haen, odotan ja odotan – odottaa minua yhtenä aamuna ulkovaatteet päällä. En tiedä. Ennaltaehkäisevän työn hankaluus on juuri siinä, ettei koskaan voi olla ihan varma, mitä olisi tapahtunut ilman tehtyä työtä, kuvaa Icehearts-kasvattaja Nelli Niemelä.

Icehearts on palkittu ja tutkittu toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään hyvinvointia. Se on työväline ja yhteistyökumppani kunnan peruspalveluille. Tammikuussa 2016 THL käynnisti ensimmäisen pitkittäistutkimuksen Icehearts-toiminnan vaikutuksista. Icehearts-toimintamallin ylivertainen ominaisuus on se, että kasvattaja kykenee puuttumaan nopeasti kaikkien mukana olevien lasten ja perheiden ongelmiin. Tämän vuoksi Iceheartslasten on vaikea syrjäytyä.

Joku köyhien jääkiekkojoukkue? Ei, vaan 12 vuotta yhdessä kasvamista

”Suomessa on hyvä peruskoulu, mutta selviävätkö kaikki siitä”, kysyy Icehearts ry:n toiminnanjohtaja ja toimintamallin kehittäjä Ville Turkka. ”Lastensuojelun ongelmat kumuloituvat, avohuollon tukitoimet ja terapia ovat riittämättömiä, opettajat ja sosiaalityöntekijät tekevät parhaansa.”

Icehearts-toimintamalli muodostaa linkin perheen, koulun ja kunnan sosiaali- ja sivistystoimen välille. Se perustuu kunkin lapsen tarpeisiin, päivittäisiin kohtaamisiin sekä arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle mahdollisuuden. ”Kaikki ihmiset ovat hyviä. Joskus se pitää vain kaivaa esiin”, Ville Turkka hymyilee.
Icehearts on paljon enemmän kuin urheilujoukkue. ”Urheilu on meillä väline kasvatustyön tekemiseen. Kysy lapselta, haluaako hän kuulua urheilujoukkueeseen vai olla lastensuojelun asiakas”, avaa Turkka toimintamallin lähtökohtia. “Lapsen kannalta tärkeintä on kasvattajan sitoutuminen. Icehearts-kasvattaja on lapselle aikuinen, joka ei lähde.”

Ville Turkka työskenteli 1980-1990 -luvuilla lastenkodissa. Nämä kokemukset johtivat Icehearts-toimintamallin kehittämiseen. Lapsen ja kasvattajan yhteinen Icehearts-matka alkaa esikouluiästä ja kestää 12 vuotta toisen asteen koulutuspolun alkumetreille, aikuisuuden kynnykselle asti.

Icehearts-mallin hyödyt näkyvät nyt 10 paikkakunnalla
– toiminta kasvaa koko ajan

Icehearts on filosofia siitä, miten lapsesta kasvaa itseensä luottava ja toiset huomioon ottava joukkueen jäsen. Toiminta alkoi 1996 Vantaalla poikien jääkiekkojoukkueena. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin joukkueita on 28 kymmenellä paikkakunnalla, keskeisinä urheilumuotoina ovat jääkiekon lisäksi jalkapallo ja salibandy. Tyttötoiminnan Icehearts aloitti 2013. “Viime vuosina Icehearts on laajentunut voimakkaasti, mitattiinpa kasvua liikevaihdolla, uusilla paikkakunnilla, joukkueiden, lasten tai työntekijöidemme määrällä”, kertoo Turkka.

Tällä hetkellä Icehearts-joukkueissa on mukana noin 550 lasta. Icehearts-taipaleen on eri ikäisinä aloittanut noin 650 lasta, joista runsas 100 on tähän mennessä ehtinyt myös päättää sen. “Suurin osa valmistuneiden ryhmien lapsista on kiinnittynyt yhteiskuntaan. Tällä hetkellä vain kahdeksasta nuoresta on edelleen huoli, ja heihin on edelleen hyvä yhteys. Syrjäytyneitä he eivät ole, vaan oman paikan löytäminen on heille huomattavan hankalaa”, kertoo Teemu Vartiamäki, Icehearts ry:n talous- ja kehitysjohtaja.

Icehearts-toiminnan moninaiset hyödyt yhteiskunnalle kertyvät hyvinvoinnin lisääntymisestä, ongelmien vähenemisestä ja taloudellisista säästöistä. Sidosryhmät ovat arvioineet hyödyiksi muun muassa seuraavat: huostaanottojen, päihteiden käytön ja rikollisuuden vähentyminen, nopea puuttuminen ja vähäinen byrokratia, toimiva työväline kotouttamiseen ja lastensuojelulle, ehkäisee lintsaamista ja koulun keskeyttämistä, rauhoittaa kohdekoulua ja tukee koulun työyhteisöä, vähentää eriarvoisuutta ja yksinäisyyttä.

Yhdessä Sitran, THL:n ja kahden kaupungin kanssa Icehearts on mukana myös Sitran vaikuttavuusinvestointien (SIB) kehitystyössä. Sen tavoitteena on rakentaa indikaattoreita, joilla ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta kohderyhmässä kyetään todentamaan euromääräisinä säästöinä.

Lisätietoa: Ville Turkka, toiminnanjohtaja, Suomen Icehearts ry
Kuva: Kristiina Kilpala
Teksti: Mia Salo