Pitkäkestoisuus on eräs Icehearts-toiminnan perusominaisuuksista. Kasvattaja kulkee tukea tarvitsevan lapsen rinnalla 12 vuoden ajan, mikä luo edellytykset lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle kestävälle kokonaisvaltaiselle tukisuhteelle. Pitkäkestoisuudella on myös tutkimuksellinen perustansa, sillä tutkimusnäytön (Dubois ym. 2011) mukaan lapsen ja kasvattajan pitkäkestoinen yhteistyö luo parhaat edellytykset tukityön vaikuttavuudelle.
Joulukuussa 2024 Turun yliopistossa valmistuneessa pro gradu -tutkielmassa ”Syrjäytymisen ehkäiseminen pitkäjänteisen tuen avulla” Hanna Pietilä tarkasteli Icehearts-toiminnan pitkäjänteisyyden vaikutuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Lisäksi hän pohti kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyötä nuorten syrjäytymiseen vaikuttamisessa. Tutkielmaa varten Pietilä haastatteli Icehearts-kasvattajia ja Icehearts-polun jo läpikäyneitä henkilöitä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin elämänkulkututkimuksen periaatteita, mikä auttoi tunnistamaan lasten elämän ja kasvatustyön tärkeitä käännekohtia ja siirtymiä.
Pietilän tutkielman mukaan pitkäkestoisesta Icehearts-työstä on eriteltävissä erilaisia vaiheita. Varhainen tuki lapselle ehkäisee syrjäytymistä. Sen avulla päästään ajoissa puuttumaan alkaviin haasteisiin, ehkäistään ongelmien syntymistä ja kasautumista. Varhaisella tuella on suuri merkitys lapsen myöhempään elämänkulkuun.
Tulosten mukaan Icehearts-toiminnan pitkäkestoisuudella on monia syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Luotettava ja pysyvä aikuinen kulkee lapsen ja perheen rinnalla esikouluiästä täysi-ikäisyyteen saakka. Pitkäkestoinen tukisuhde mahdollistaa monimuotoisen tuen lapsuuden ja nuoruuden tärkeissä siirtymissä ja käännekohdissa – lapsi ei esimerkiksi jää muista jälkeen koulussa.
Icehearts-toiminnassa on mukana lapsia ja nuoria, joilla ei ilman Iceheartsia olisi taloudellisista syistä mahdollisuutta vapaa-ajan harrastukseen. Icehearts-toiminnan mahdollistaman harrastuksen myötä lapset kokevat osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta sekä pääsevät osaksi ryhmää. Ryhmään kuuluminen vähentää yksinäisyyden kokemista. Ulkopuolella jääminen, yksinäisyys, onkin eräs yleisimmistä syrjäytymistä aiheuttavista tekijöistä.
Pietilä tarkastelee työssään myös Icehearts-toiminnan merkitystä perheille. Hänen mukaansa perheet kokevat pitkäkestoisen tuen hyvin merkitykselliseksi. Vanhemmat saavat kasvattajan tuesta voimavaroja, jotka auttavat vanhemmuudessa. Icehearts-kasvattaja on useille lapsille tärkeä miehen tai naisen roolimalli, johon lapsi samastuu. Kasvattaja on myös monelle lapsella tärkein aikuinen, jolle kerrotaan erilaisista elämässä askarruttavista asioita ja joka auttaa nuorta itsenäistymään.
Tutkielman keskeiset havainnot liittyvät Icehearts-toiminnan pitkäkestoisuuteen. Kasvattajan ja lapsen välinen luottamus sekä turvallinen ihmissuhde näyttäytyvät pro gradussa elintärkeiltä tukea tarvitsevan lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta. Samat elementit korostuvat myös aiemmassa pitkäkestoista tukea käsittelevissä tutkimuksissa. Pietilän johtopäätösten mukaan lasten ja nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä monin eri tavoin, mutta painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä pitkäjänteisessä työskentelyssä.
Lähteet
Dubois, David & Silverthorn, Naida & Portillo, Nelson (2011) How Effective Are Mentoring Programs for Youth? A Systematic Assessment of the Evidence. Psychological Science in the Public Interest 12:2, 57–91.
