Tampereen yliopistossa on tekeillä kaksi väitöskirjaa liittyen Icehearts-toimintaan. Sosiaalipsykiatrian väitöskirjatutkijat Tia Viskari ja Mervi Haavanlammi tutkivat Icehearts-toimintaa erilaisista näkökulmista. Molemmat tutkijat päätyivät Icehearts-toimintaa käsittelevään väitöskirja-aiheeseen THL:ssa tekemiensä harjoittelujen kautta.
Tia on taustaltaan yläkoulun matemaattisten aineiden opettaja. Hän on vapaa-ajallaan ikiliikkuja, joka päätyi liikuntalääketieteen opintojen kautta väitöskirjatutkijaksi. Tiaa kiinnostavat erityisesti liikunnan ja mielenterveyden väliset yhteydet. Lapset ja nuoret ovat aina olleet hänelle sydämen asia.
Mervi on ammatiltaan fysioterapeutti ja terveystieteiden opettaja. Opintojen aikana Mervin kiinnostus suuntautui vahvasti lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämiseen. Hän kävi opiskelemassa seikkailukasvatusta yhden lukuvuoden verran Englannissa, Leeds Beckettin yliopistossa. Sen jälkeen hän vahvisti osaamistaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön vapaaehtoisessa asiantuntijaharjoittelussa.
Miksi juuri Icehearts?
Tia: ”Olin tuntenut ja seurannut Icehearts-toimintaa jo pitkään. Iceheartsissa minua kiinnostivat liikunnan käyttäminen työvälineenä, ennaltaehkäisevä ote, sekä toiminnan pysyvyys ja pitkäkestoisuus. Kun kuulin THL:ssa harjoittelussa ollessani käynnissä olevista Icehearts-tutkimuksista, oli minulle heti selvää, että haluan tutkia aihetta väitöskirjassani.”
Mervi: ”Harjoitteluni aikana sain tietää käynnissä olevasta Icehearts-pitkittäistutkimuksesta, ja harjoittelun päätteeksi minua kannustettiin hakemaan väitöskirjatutkijaksi kyseiseen tutkimukseen. Into hypätä tutkimusmaailmaan oli kova, koska halusin tukea Icehearts-toimintaa, joka perustuu pitkäkestoisesti ja kokonaisvaltaisesti, joukkueurheilua työvälineenä hyödyntäen hyvin tärkeään ydinajatukseen lasten ja nuorten tukemisessa: Olemme olemassa, jotta yksikään lapsi ja nuori ei jää yksin.”
Tian väitöskirjassa selvitetään Icehearts-toiminnan merkitystä kouluyhteisössä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen rooli ja merkitys Icehearts-toiminnalla on kouluyhteisöissä: miten toiminta näkyy koulun arjessa, miten toiminta hyödyttää kouluyhteisöä, millaisia haasteita toimintaan mahdollisesti liittyy, millaisia vaikutuksia toiminnalla on lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin, ja mitkä tekijät toiminnassa näitä vaikutuksia tuottavat? Tutkimuksen aineisto on kerätty lukuvuoden 2022–2023 aikana havainnointi- ja haastatteluaineistona. Tutkimusta varten Tia havainnoi kokonaisen lukuvuoden ajan kahden eri Icehearts-kasvattajan työtä neljässä eri kouluyhteisössä. Lisäksi hän toteutti yhteensä viisi fokusryhmähaastattelua neljän tutkimuskoulun henkilökunnan jäsenille. Haastatteluihin osallistui rehtoreita, opettajia ja koulukuraattoreita.
Mervin väitöskirjassa selvitetään, miten Icehearts-toiminta tukee haavoittuvassa asemassa olevia poikia. Väitöskirjassa yhdistetään määrällistä ja laadullista aineistoa, jota kerätään viidestä eri Icehearts-joukkueesta. Määrällinen aineisto kerättiin Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -kyselyllä toimintaan osallistuvien poikien vanhemmilta ja opettajilta vuosina 2015 ja 2019. Kysely antaa tietoa lasten psykososiaalisesta hyvinvoinnista vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Poikien oma ääni puolestaan saadaan kuuluviin laadullisilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluaineiston keruu aloitettiin tänä syksynä, ja kaikki tutkimuksessa mukana olevat pojat tullaan haastattelemaan ensi vuoden kevääseen mennessä.
Kasvattajat tärkeä apu aineistojen keruussa
Tia kertoo erityisesti havainnointiaineiston keräämisen olleen jännittävä mutta antoisa kokemus: ”Etukäteen hieman epäilytti. Suostuuko kukaan kasvattaja tutkittavaksi? Miten kouluilla suhtaudutaan? Suostuvatko opettajat ottamaan ylimääräisen tarkkailijan luokkaansa? Entä miten lapset ottavat vastaan? Ovatko he etäisiä ja epäileväisiä, saanko luotua heihin yhteyden? Epäilykseni osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Iceheartsiin oli helppo tulla! Kasvattajat suostuivat tutkittaviksi muitta mutkitta, ja nappasivat minut lennosta mukaan arkeensa. Myös kouluissa minut toivotettiin tervetulleeksi. Koko vuoden aikana ei sattunut kertaakaan, että kukaan opettaja olisi kieltänyt minua tulemasta mukaan oppitunneilleen.”
Tia työskenteli kasvattajien kanssa koko vuoden alakouluikäisten lasten kanssa. Hän kuvailee aineistonkeruuvuoden lasten parissa olleen ikimuistoinen: ”Lapset, he vasta mahtavia olivatkin! Aluksi lapset kysyivät, kuka olen ja miksi olen täällä, seuraavassa hetkessä jo pelattiin ja leikittiin yhdessä. Seurasi ainutlatuinen vuosi elämässäni. Vuoteen mahtui kaikkea mahdollista: paljon naurettiin, toisinaan oltiin vakavan äärellä, joskus juteltiin, joskus oltiin vaan hiljaa, paljon juostiin, pelattiin ja leikittiin, välillä istuttiin alaskin. Joskus löysin itseni matikan tunnilta, välillä rehtorin kansliasta, toisinaan piilosta koulun rappusten alta. Lasten kanssa halattiin, pelattiin, leikittiin, piirrettiin, väritettiin, askarreltiin, juteltiin, tehtiin lumiukkoja, käytiin luontoretkillä, laskettiin pulkalla, poltettiin nenät auringossa, ja taas halattiin. Tätä kaikkea ja vielä paljon enemmän oli tutkijan arki Iceheartsin mukana. Vuoden aikana lapset ottivat minut omakseen, ja aineistonkeruun lopettaminen oli haikeaa. Kokemukseni jälkeen minun on helppo ymmärtää, miksi kasvattajat haluavat sitoutua työskentelemään joukkueensa kanssa peräti 12 vuoden ajan. Kuka näistä lapsista luopuakaan haluaisi?”
Mervin kokemukset aineistonkeruusta ovat varsin erilaiset kuin Tialla, sillä hän on kerännyt sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Lisäksi Mervin tutkimuksessa haastateltavat pojat ovat hieman vanhempia, jo Icehearts-polkunsa loppuvaiheessa olevia nuoria. Mervi kertoo kokemuksistaan määrällisen aineiston parissa: ”Osallistuin kyselyaineiston keruuseen vuonna 2019, mikä tarjosi äärimmäisen opettavaisen kokemuksen käytännön työstä, kuten miten saada kyselykirjeet vastauskuorineen vanhemmille ja opettajille postitse mahdollisimman jouhevasti, ja ennen kaikkea miten saada annetut vastaukset takaisin tutkimusryhmälle. Merkittävän avun aineistonkeruuseen antoivat joukkueiden kasvattajat, jotka myös veivät osan kyselylomakkeista suoraan vanhemmille ja palauttivat niitä takaisin tutkimusryhmälle.”
Mervi kertoo poikien yksilöhaastatteluiden aloittamisen tänä syksynä olleen itselleen hyvin merkityksellistä: ”Haastatteluissa saan mahdollisuuden puhua suoraan nuorten kanssa heidän kokemuksistaan Icehearts-toiminnassa, ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Ennakkoon jännitin, mahtavatko nuoret puhua melko vieraille tutkijoille mitään. Tutkimusryhmässä mietittiinkin erilaisten oheistoimintojen, kuten korttipelien lisäämistä haastattelun rinnalle. Iloksemme kuitenkin huomasimme, että nuoret kertoivat kokemuksistaan tosi hienosti, eikä oheistoimintaakaan tarvittu. Hyvän keskusteluyhteyden löytämistä nuorten kanssa edesauttoi se, että haastattelutilanne tehtiin mahdollisimman rennoksi alun small talkilla ja tilan järjestämisen keinoin. Haastattelujen järjestämisessäkin isona apuna olivat kasvattajat.”
Molempien tutkimusten tulokset tullaan julkaisemaan tutkimusartikkeleina sekä osana Tian ja Mervin väitöskirjoja. Tutkimuksista ja niiden tuloksista saadaan siis lisää tietoa myöhemmin, pysykää kuulolla!
Kirjoittanut: Tia Viskari ja Mervi Haavanlammi
