VOLIM PUTOVATI! (= I LOVE TO TRAVEL)

Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Teimme muutama viikko sitten Icehearts tyttöjen kanssa ensimmäisen ulkomaanmatkan. Matkustimme Erasmus+ vaihtoon Sloveniaan osallistuaksemme FAIR PLAY nuorisoleirille. Suoritimme siellä Youth Exchange Passin, jossa muun muassa sanotaan meidän oppineen näin: ”They found ways of communicating with one another despite language and cultural barriers.” Mitä me oikeasti opimme ja miten? Sitä pohdin jälkeenpäin kotiin päästyämme. Kaikki viisi 13-vuotiasta tyttöä (no, yksi täyttää 13 vasta joulukuussa… 🙂 ) todellakin uskalsivat kommunikoida englannin kielellä slovenialaisten kanssa. Kaikki myös oppivat muutaman sanan Sloveniaa, joka muuten on todella hankala kieli oppia!

Hämmästyin todella miten erilaisista lähtökohdista ja jännityksestä huolimatta jokainen ylitti itsensä, mutta todella eri tahdissa. Jollekin alkujännitys kesti 5 minuuttia, toiselle ehkä 5 päivää. Sillä voimme olla kaikkea uutta kohtaan avoimia ja uteliaita tai sulkeutuneita ja epäileviä. Vai voimmeko?

Kaikki ei tietenkään ole aivan näin yksinkertaista, sillä me olemme erilaisia. Jollekin myönteinen asenne on myötäsyntyinen, toiset taas jatkavat sen oppimista kantapään kautta. Se vaatii työtä. Joiltakin enemmän, joiltakin vähemmän. Asenteiden muuttaminen kuitenkin kannattaa, sillä kaikki pienetkin onnistumisen hetket kasvattavat itsetuntoa.

Samalla reissulla tytöt tekivät läksyjään. Seurasin vierestä (ja ehkäpä vähän myös autoin) yhtä tyttöä
terveystiedon tehtävissä. Ja boom: _ ” sitt mä hiffasin sen!” Tässähän oli faktapläjäys juuri tähän
aiheeseen! SYKE 7 terveystiedon oppikirjassa luki juuri niinkuin ajattelin. Kas näin: Annettu itsetunto = sen saa ”lahjaksi” vanhemmiltaan ja ilman omia ansioita. Kun taas hankittu itsetunto tulee suorituksista ja kokemuksista. Siihen voi jokainen vaikuttaa itse. Kun saa kiitosta omista tekemisistä, itsetunto kasvaa!

Ja juuri sitä me hankimme tällä reissulla tuliaisiksi itsellemme! Tuo otsikossa komeileva ilmaisu Volim
putovati tarttui jo Zagrebin lennolla minulle ja vieruskaverilleni. Sitä me toistimme joka päivä vähän
kaikkialla ja kaikille! Tässäpä vielä toinen kaunis sana teille: Kiitos Sloveniaksi on HVALA!