Kulttuurin harrastaminen on osana Icehearts-toimintaa

Search
Close this search box.
Search
Close this search box.

Liikunta on perinteisesti keskeinen ja tärkeä osa Icehearts-toimintaa. Liikunnan merkitys toiminnassa näkyy esimerkiksi siinä, että Icehearts-ryhmiä kutsutaan usein joukkueiksi ja joukkueet harrastavat aktiivisesti liikuntaa. Suosittuja liikuntamuotoja ovat muun muassa joukkuepelit, uiminen, kiipeily, keilaaminen ja luonnossa liikkuminen. Myös arkisempi liikkumisen ja liikunnan opettelu kuuluu osaksi Icehearts-toimintaa. Monet lapset ovat kasvattajan opastamana opetelleet ajamaan polkupyörällä.

Liikunnan ohella Icehearts-toiminnassa tehdään paljon sellaista, mikä jää usein näkymättömiin tai ei näy samalla tavalla ulospäin. Kulttuurin harrastaminen on osa lähes jokaisen Icehearts-joukkueen toimintaa. Kasvattajat kuuntelevat lasten kanssa musiikkia, ryhmissä tanssitaan tai leikitään musiikin tahtiin. Useissa ryhmissä lapset piirtävät, maalaavat tai askartelevat. Monet kasvattajat opettavat lapsille kirjaston käyttöä. Myös pelaaminen ja ylipäätään digitaalisten taitojen opiskelu on osa Icehearts-toimintaa.

Icehearts-kasvattajien mentorina toimiva Irina Tiitinen selvitti toiminnassa tapahtuvaa kulttuurin harrastamista ja kulttuuriin osallistumista. Selvitystä varten hän teki kasvattajille kyselyn kulttuurin harrastamisesta. Vastauksissa kasvattajat kertoivat monipuolisesta ja laaja-alaisesta kulttuurin harrastamisesta. Kyselyn vastaukset tekivät näkyväksi Icehearts-toiminnan vähemmän tunnetun puolen eli kulttuurikasvatuksen.

Kulttuurin ja taiteen harrastaminen on yhteydessä nuorten hyvinvointiin

Tutkija Päivä Känkänen (2023) kirjoittaa, että taiteellisen ilmaisun avulla voidaan kasvatuksessa saada esiin sellaista, jolle on muutoin vaikea löytää sanoja tai muotoa. Kulttuuri ja taide edistävät sosiaalista kasvua ja oppimista sekä auttavat yksilön vahvuuksien tunnistamista. Känkäsen mukaan taide herkistää uusiin havaintoihin. Hän jatkaa kulttuurin ja taiteen funktiosta kasvatuksessa:

Taide- ja kulttuurilähtöisten menetelmien avulla rikastetaan arkista kanssakäymistä, pyritään saamaan aistit ja mieli liikkeeseen sekä houkutellaan kokemuksia ja tunteita esiin. Kyky ilmaista tunteita on selkeästi suojaava tekijä lapselle.

Maailman terveysjärjestö (WHO) teetti vuonna 2019 raportin taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Sen mukaan kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on vahvaa näyttöä. Yhteys hyvinvointiin on vahvin, kun kulttuurista käytetään laajaa määritelmää. Tämä yhteys on tunnistettu muun muassa lääketieteen, hoitotieteen, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden sekä kulttuuritutkimuksen aloilla tehdyissä tutkimuksissa (STM 2015).

Tunnistettujen hyvinvointivaikutusten lisäksi kulttuurin harrastaminen ja hyödyntäminen kuuluu kansalaistaitoihin. Esimerkiksi kirjastot edistävät aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Kirjasto on tärkeä tai tärkein maksuton kulttuuripalvelu, joka edistää lukutaitoa, ihmisten kohtaamista ja lisää ymmärrystä maailmasta (https://www.kirjastokannattaa.fi/). Kirjastopalveluiden opiskelu ja kirjaston käyttö ovat osa monen Icehearts-ryhmän toimintaa.

Millaista kulttuuria Icehearts-ryhmissä on harrastettu?

Irina Tiitisen toteuttama kysely oli osa hänen YAMK kurssitehtäväänsä, jossa hän selvitti kulttuurihyvinvoinnin tavoitteita osana sosiaalipalveluita. Tiitisen selvityksessä kulttuurista käytettiin laajaa määritelmää, joka perustuu ihmisten omaan kulttuurisuhteeseen. Laajan määritelmän avulla Tiitinen sai näkyviin Icehearts-toiminnassa tehdyt laajan ja monipuolisen kulttuurikasvatuksen kirjon.

Kasvattajat kertoivat käyneensä lasten ja nuorten kanssa muun muassa kirjastossa, museossa, teatterissa, huvipuistossa, sirkuksessa, konsertissa ja tanssiesityksissä. Laajan kulttuurin käsitteen ansioista tietoa saatiin myös arkisemmista kulttuuriharrastuksista. Askartelu, lautapelit, piirtäminen ja elokuvien katselu ovat suosituimmat kulttuuriharrastukset. Vastauksissa kerrottiin myös yhdessä lukemisesta ja mediakasvatuksesta. Lisäksi kasvattajat kertoivat käyneensä lasten kanssa eläintarhassa, elokuvissa, näyttelyissä, messuilla, ravintolassa syömässä ja kotieläinpihassa. Lista on pitkä ja harrastukset ovat monipuolisia.

Siltamäen poikien Helsinki-päivä.
Kesäretki Suomenlinnaan ja elokuviin.
Vierailu Helsingin Oodi kirjastossa.
Ruotsinkielinen ryhmä tiedekeskus Heurekassa.
Retki seikkailupuistoon.

Kulttuurin harrastaminen vaihtelee kasvattajan mukaan. Icehearts-toiminnan ideologian mukaisesti kasvattajat tekevät työtään lasten tarpeiden mukaan ja käyttävät työssään omia vahvuuksiaan. Monen työssä liikunta on tärkein työväline, mutta lasten ja nuorten kanssa myös harrastetaan myös kulttuuria. Osalla kulttuurin rooli painottuu enemmän, toisilla hieman vähemmän. Yhteistä kaikille on se, että lasten toiveet ja kiinnostuksen kohteet ovat suuressa roolissa harrastuksia kokeiltaessa ja valikoitaessa.

Lopuksi

Liikunnan merkitys Icehearts-toiminnassa tiedetään ja tunnetaan laajalti, mutta myös kulttuurin harrastamisella on paikkansa kasvatustyössä. Irina Tiitisen selvitys tuo näkyväksi kulttuurin keinojen hyödyntämisen Icehearts-toiminnassa.

Lautapelejen pelaamista.
Poikien askarteluja.
Tyttöjen retki kotieläinpihalle.

Tulokset kertovat Icehearts-toiminnassa tehdystä monipuolisesta ja laaja-alaisesta kulttuurikasvatuksesta. Kasvattajat edistävät ja tukevat lasten kulttuurikasvatusta ja opettavat kulttuuria kansalaistaitona. Tämä puoli Icehearts-kasvattajien työstä ansaitsee huomiota, sillä kulttuurin ja hyvinvoinnin väliset myönteiset yhteydet tunnetaan laajasti. Kulttuurikasvatus on myös oivallinen esimerkki kasvattajan työn kokonaisvaltaisuudesta. Tiitisen kyselyyn tullut avovastaus kiteyttää lapsilähtöisen kulttuurin harrastamisen ajatuksen Icehearts-toiminnassa:

Esimerkiksi legoklubi, seikkailupuistoissa käyntiä, ruoanlaittoa, leivontaa, leffassa ja museoissa käyntiä ja tekemistä eläinten kanssa. Seikkailuhenkisiä yhteistyötehtäviä ja paikallisia retkiä sekö seikkailutalolla toimintaa. Aika pitkälle lasten toiveiden mukaan.

 

Kirjoittanut:

Irina Tiitinen ja Mikko Salasuo

Lähteet:

Känkänen, Päivi (2023) Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/kulttuurihyvinvointi-ja-taidelahtoiset-menetelmat (Luettu 5.10.2023).

STM (2015) Sosiaali- ja terveysministeriö. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:17. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70355/URN_ISBN_978-952-00-3578-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

WHO (2019) What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being. Health Evidence Network synthesis report; 67. https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553