Icehearts on niin kutsuttu matalan hierarkian organisaatio, jonka operationaalisessa toiminnassa on kolme tasoa: hallinto, tukitiimi ja kasvatushenkilöstö. Hallinto vastaa organisaatiokokonaisuuden taloudesta, hallinnosta, koulutuksesta ja johtamisesta sekä toiminnan kehittämisestä ja tutkimuksesta. Kasvatushenkilöstö tekee ruohonjuuritason kasvatustyötä 66 Icehearts-joukkueessa 13 paikkakunnalla. Hallinnon ja kasvattajien välissä toimii Iceheartsin tukitiimi, johon kuuluu kuusi henkilöä. Se on lenkki hallinnon ja kasvatustyön välissä.
Icehearts-joukkueiden määrä kasvoi 2010-luvun lopulla kovaa vauhtia. Kun vuonna 2010 toiminnassa oli 8 joukkuetta, oli niitä vuonna 2019 jo 46. Samanaikaisesti toiminta laajeni pääkaupunkiseudulta myös muualle Suomeen. Icehearts-toiminnan kasvu ja laajeneminen asettivat uusia vaatimuksia yhtäältä hallinnolle ja toisaalta kasvatustyön tukemiselle. Hallinnon rinnalle tarvittiin uusi instrumentti, joka keskittyy kasvattajien rekrytoimiseen, kasvatustyön kehittämiseen ja tukemiseen, psykososiaaliseen tuen tarjoamiseen kasvattajille ja alueellisten Icehearts-tiimien koordinointiin. Yksinkertaisesti tarvittiin hallinnon ja kasvatustyön väliin taso, joka helpottaa, edistää, vahvistaa ja tukee kasvattajien työtä.
Osana Suomen Icehearts ry:ssä vuonna 2017 käynnistynyttä hallintouudistusta perustettiin kasvattajien tueksi tukipalveluyksikkö. Se aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2018. Aluksi tukipalveluyksikkö toimi vajaahenkilöisenä, mutta vuonna 2023 päästiin tavoiteltuun kuuden hengen tiimiin. Yksikköä alettiin kutsu tukitiimiksi. Sen rahoitus tuli pääosin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA). Ruotsinkielisen tukityön rahoitus tuli säätiöiltä.
Vuonna 2025 Iceheartsin tukitiimissä työskentelee tukipalveluista vastaava mentori, kolme tiimimentoria, ruotsinkielisen kasvatustyön mentori ja kehitysvastaava. Neljä tiimin kuudesta jäsenestä on aiemmin työskennellyt Icehearts-kasvattajana. Vastaavalla mentorilla ja mentoreilla on kullakin omat alueensa, joilla toimivien Icehearts-kasvattajien työn tukeminen kuuluu heidän tehtäviinsä. Ruotsinkielisen kasvatustyön mentori tukee ruotsinkielistä kasvatustyötä. Kehitysvastaava työskentelee yli aluerajojen. Hänen tehtävänsä on kehittää ja vahvistaa kaikkien kasvattajien työtä edistäviä käytäntöjä.
”Kyllähän siinä peruspalikat on kohdallaan”
Jani Söderling on vetänyt tukitiimiä syksystä 2024 lähtien. Hän on toiminut aiemmin Icehearts-kasvattajana, minkä jälkeen hän on työskennellyt useissa rooleissa järjestön hallinnossa. Nyt Jani toimii tukitiimin esihenkilönä ja mentoroi sekä Tampereen että Satakunnan alueen Icehearts-kasvattajia.
Porista käsin työskentelevä Jani kertoo, että tukitiimin perusta alkaa olla kovan uurastuksen jälkeen kunnossa. Tiimi on ”täysihenkilöinen”, mikä mahdollistaa kasvattajien tukemisen ja kasvattajien tarpeisiin vastaamisen. Toki kullakin mentorilla on edelleen tuettavana varsin suuri määrä kasvattajia, joten kasvuunkin olisi vielä varaa. Kaikkiaan Iceheartsin tukityö alkaa Janin mukaan olla ”hyvässä mallissa, kun roolit ja alueet ovat selkeät.”
Icehearts-kasvattajien työ tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden kanssa haastavaa. Tämä haastavuus heijastuu tietenkin myös tukitiimin työhön. Psykososiaalisen tuen tarjoaminen kasvattajille on vaativaa eikä esimiestyökään ole aina helppoa. Kasvattajien ammatillista osaamista vahvistetaan tukitiimin järjestämissä koulutuksissa. Jani Söderling kertoo, että työ on jatkuvaa opettelua ja oppimista:
”Me pyritään tiiminä ja esimiehinä koko ajan kehittymään – tarjoamaan parempaa tukea ja apua. Paljon keskustellaan, vertaillaan kokemuksia sekä jaetaan oppeja ja hyviä käytäntöjä. Tietenkin auttaa paljon, kun meillä on mun mielestäni tosi hyvä porukka tekemässä tukityötä.”
Icehearts-toimintaa tehdään 13 paikkakunnalla, jotka ovat kaikki erilaisia. Joukkueiden määrä kullakin alueella vaihtelee ja tietysti lasten tarpeet ovat erilaisia. Tukitiimin tavoitteena onkin yhtäältä yhdenmukaistaa ja mallintaa kasvatustyön käytäntöjä, mutta toisaalta huomioida alueiden, kasvattajien ja erilaisten tilanteiden tarpeenmukainen erilaisuus. Tämän kaksinaisuuden ympärille tarvitaan joustavia rakenteita, jotka ohjaavat, antavat suuntaa, normittavat, mutta samalla jättävät tilaa tilannekohtaisille ja lasten tarpeista lähtevälle soveltuvuudelle.
”Meidän työmme on sillä tavoin uniikkia, että aina tulee ennakoimattomia juttuja ja tapaukset vaihtelevat. Ne vaativat tulkintaa, reagointia ja soveltuvuutta, joita työstetään yhdessä tiimissä ja kasvattajien kanssa. Tällainen variaatio on sisäänrakennettu tähän työhön eikä siitä päästä koskaan kokonaan eroon. Silti tarvitaan selkeät perusraamit, että tämä vaihtelu olisi enemmin poikkeus kuin sääntö.”
Tosi p****a päivä
Kasvattajien tuen tarve arjessa vaihtelee päivittäin, välillä tunneittain. Puhelut ovat yleisin tuen muoto. Jani Söderling kertoo, että paljon töitä tehdään kasvattajien kasvatustyössä kohtaamien erilaisten ja haastavien tilanteiden kanssa, mutta tärkeää on myös toimia kasvattajien keskustelukumppanina. Tukitiimi ja mentorit ovat kasvatustyötä tunteva ”ulkopuolinen” taho, joka yhdessä kasvattajien kanssa etsii hyviä ratkaisuja lasten ja perheiden vaihtuviin tilanteisiin.
”Me ollaan myös tietyllä tavalla terapeutteja, jotka tuovat asioihin ulkopuolisen ja neutraalin näkökulman. Kasvatustyössä tunteet ovat välillä vahvasti mukana erilaisissa ja vaikeissa tilanteissa, jolloin mentorin tehtävänä on tukea sekä tarjota näkökulmia ja löytää tilanteisiin sopivia ratkaisutapoja. Ja joskus meidän tehtävämme on vaan kuunnella, kun jollain on ollut tosi paska päivä.”
Tukitiimi tapaa kasvokkain kasvattajia vaihtelevasti. Jani kertoo käyvänsä Tampereella keskimäärin noin 1–2 kertaa kuussa – tarpeen mukaan useammin. Siellä hän tapaa oman tiiminsä kasvattajia ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan lasten kanssa tehtävään työhön. Tiimien hallinto ja talous vievät oman aikansa, mutta välillä on hyvä jalkautua mukaan kasvattajien arkeen: ”kyllä me ollaan mukana myös sillä puolella kasvatustyötä.”
Tukitiimi viimeistelee parhaillaan ohjevihkosta kasvattajille. Tarkoituksena on kirjata tiiviisti Icehearts-kasvattajan perustehtävät kasvattajan polun eri vaiheissa. Ohjevihkonen vahvistaa Icehearts-mallia ja edistää kasvatustyön perustan yhdenmukaisuutta. Siinä esimerkiksi kerrotaan, mikä tulee olla joukkueen lasten määrä, mitkä ovat kasvatustyön kaikille yhteiset ja pakolliset elementit, ja mitä kuuluu kasvattajan polun viimeisten vuosien työhön.
”Nyt halutaan päivittää ihan näitä perusasioita. Sitä on kentältä toivottu ja tietysti kyse on myös kasvatustyön tasalaatuisuudesta eri alueille. Halutaan luoda selkeät perusprinsiipit sille, mikä kasvatustyössä on samaa ja yhteistä, mikä taas soveltavaa ja joustavaa.”
Eräs tapa vahvistaa tukityötä ja sen asemaa on viestiä siitä ulospäin. Jatkossa Iceheartsin tukitiimin kuulumisia kerrotaankin näillä verkkosivuilla joka toinen kuukausi julkaistavissa Kasvatuksen tukijat -kirjoituksissa.
