Icehearts-toiminnan ensisijaisia kohteita ovat Icehearts-joukkueissa mukana olevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Kokonaisvaltainen ja monissa ympäristöissä tehtävä kasvatustyö vaikuttaa monin tavoin myös toissijaisiin kohderyhmiin, muihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin sekä esimerkiksi kouluun ja oppilaitoksiin, viranomaisiin, harrastusympäristöihin, asuinalueisiin ja kaupunkeihin. Icehearts-toiminnan vaikutukset ovatkin paljon joukkuetoimintaa laajempia, mikä usein unohtuu tai jää vähemmälle huomiolle.
Opettaja kirjoittaa Iceheartsin vuoden 2025 verkostokyselyn vastauksessaan:
Icehearts-toiminta on korvaamaton apu opettajille koulun arjessa. Olen omassa työssäni todistanut useita kertoja, miten tärkeitä Icehearts-kasvattajat ovat lapsille ja miten suuri vaikutus yhdellä kasvattajalla on koko ikäluokkaan. (Opettaja.)
Kuten yllä olevasta opettajan vastauksesta sidosryhmäkyselyyn käy ilmi, näkyvät Icehearts-toiminnan vaikutukset toissijaisiin kohderyhmiin esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Palaute on samankaltaista, kun asiasta kysytään sosiaaliviranomaisilta, nuorisotyötekijöiltä tai esimerkiksi poliisilta. Näitä vaikutuksia sivuttiin myös hiljattain Iceheartsin verkkosivuilla julkaistussa Ville Miettisen pitkässä artikkelissa.
Iceheartsin hallinnossa on vuosien varrella useaan kertaan etsitty menetelmiä ja tapoja kartoittaa, mitata ja sanoittaa toiminnan vaikutuksia toissijaisiin kohderyhmiin – muihin kuin joukkueiden lapsiin ja heidän perheisiinsä. Näiden vaikutusten todentaminen ja mittaaminen on osoittautunut haasteelliseksi.
Mitattavia ja määrällisiä vaikutuksia korostavassa nyky-yhteiskunnassa ei usein riitä, että noin 200 kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevää henkilöä kertoo myönteisistä kokemuksistaan ja Icehearts-toiminnan vaikutuksista koko kouluun. Koulun henkilöstön ”todistuksilla” on oma tärkeä merkityksensä, mutta esimerkiksi rahoittajat toivovat usein ”kovaa dataa” toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
Iceheartsin hallinto on asettanut erääksi vuoden 2026 tavoitteeksi löytää keinoja todentaa ja mitata toiminnan vaikutuksia toissijaisiin kohderyhmiin. Tarkoituksena on myös luoda uusia tapoja sanoittaa näitä vaikutuksia ja tuoda niitä näkyvämmin esiin järjestön viestinnässä. Työ on käynnistynyt käsitteiden määrittelyllä sekä henkilöstön työpajoilla, joissa kartoitetaan Icehearts-toiminnan vaikutuksia toissijaisiin kohderyhmiin. Lisäksi on käyty läpi aiempien vuosien sidosryhmäkyselyitä, jotka tarjoavat arvokasta aineistoa sidosryhmien kokemuksista.
Rakkauden vaikutuksia on vaikea mitata
Icehearts-kasvattajan vaikutus koko kouluun on lasten ja opettajien kokemusten mukaan suuri ja merkittävä: koulu on parempi paikka, kun siellä on Icehearts-kasvattaja. Tämä tieto on itsessään tärkeä — riippumatta siitä, millä menetelmällä se on saatu — ja kertoo kasvatustyön merkityksestä ja vaikutuksista. Se ei kuitenkaan aina riitä aikana, jolloin resurssit ovat niukkoja ja avustuksista käydään kovaa kilpailua. Toiminnan erilaisista vaikutuksista halutaan numeraalista tai euromääräistä näyttöä — olipa kyse sitten syrjäytymisen ehkäisystä tai rakkauden määrästä.
Voiko rakkauden määrää mitata? Tämä kysymys kiteyttää Icehearts-toiminnan toissijaisiin kohderyhmiin kohdistuvien vaikutusten mittaamisen haasteen ja paradoksin. Se myös osuu näyttöön perustavan vaikuttavuuskeskustelun ytimeen, sillä on erittäin vaikeaa saada konkreettista ja määrällistä näyttöä siitä, miten kasvatustyö vaikuttaa esimerkiksi koulujen muiden lasten ja opettajien tunteisiin ja kokemuksiin tai asuinalueella koettuun turvallisuuteen. Icehearts-toimintaa käsittelevä tutkimusnäyttö kertoo vaikutuksista joukkueen lapsiin ja nuoriin, mutta sekään ei tavoita toiminnan ”heijastevaikutuksia”.
Mittaamiseen liittyy muitakin haasteita. Icehearts-toiminta on suhteellisen pientä, joten sen vaikutukset toissijaisiin kohderyhmiin eivät näy tai ole tunnistettavissa esimerkiksi väestötason kyselytutkimuksista, kuten Kouluterveyskyselystä. Oikeanlaisella tutkimusasetelmalla vaikutuksia toissijaisiin kohderyhmiin olisi ehkä mahdollista saada näkyviin, mutta tällaisen tutkimuksen toteuttaminen vaatisi valtavan työn ja satojentuhansien eurojen panostuksen — mikä olisi ylimitoitettua tarkoitukseensa. Mikä siis avuksi?
Icehearts-toiminnan vaikutuksia toissijaisiin kohderyhmiin kartoitetaan vuosittain muun muassa kyselyillä ja haastatteluilla. Sidosryhmäkysely lähetään laajalle joukolle erilaisia Icehearts-toimintaa lähellä työskenteleviä tahoja. Vuonna 2025 kyselyyn vastasi yhteensä 124 henkilöä, joista 116 oli koulujen ja oppilaitosten henkilöstöä. Kysely tavoittaa hyvin koulujen ja oppilaitosten henkilöstön, mutta esimerkiksi sosiaalitoimen kokemukset puuttuvat vastauksista lähes tyystin. Jokin menetelmä tarvitaan myös koulujen muiden lasten ja nuorten kokemusten selvittämiseksi. Nämä ovat jotain haasteita, joihin vuonna 2026 pyritään vastaamaan.
Icehearts-toiminnan kokonaisvaltainen kasvatustyö vaikuttaa toissijaisiin kohderyhmiin, muihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin sekä esimerkiksi kouluun ja oppilaitoksiin, viranomaisiin, harrastusympäristöihin, asuinalueisiin ja kaupunkeihin. Missä määrin näitä vaikutuksia voidaan ylipäätään mitata, missä määrin laadullinen tieto on riittävää, ja missä määrin kyse on oikeanlaisesta sanoittamisesta? Tässä muutamia kysymyksiä, joita Iceheartsin hallinnossa pohditaan ja niistä myös keskustellaan rahoittajien kanssa.
Monia asioita voidaan mitata, mutta toisia ei, ja esimerkiksi rakkauden kohdalla on tyydyttävä rakkauteen — sillä on väliä, vaikka mikään mittausinstrumentin indikaattori ei värähtäisikään. Ei myöskään pidä väheksyä laadullisia havaintoja, arjen kokemuksia tai ihmisten kertomuksia siitä, miten Icehearts-toiminta vaikuttaa esimerkiksi koulujen ilmapiiriin. Usein vaikutusten sanoittaminen oikealla tavalla on yhtä tärkeää kuin niiden mahdollinen mittaaminen. Se onkin eräs menetelmä, jolla Icehearts-toiminnan vaikutukset ensi- ja toissijaisiin kohderyhmiin tulevat ymmärretyksi ja näkyväksi kaikille sidosryhmille.
Loppuun muuta esimerkki Icehearts-toiminnan vaikutuksista toissijaisiin kohderyhmiin koulun henkilöstön sanoittamana:
”Meillä Icehearts-yhteistyö ollut sujuvaa ja mutkatonta. Toimijat ovat olleet yhteistyökykyisiä ja etenkin yhteistyöhaluisia. Tuonut lisäarvoa koulumme toimintaan tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa toimiessa.” (Rehtori.)
”Ohjaajien [kasvattaja] mukana olo lapsen palavereissa tulisi olla normaali käytäntö, jota tulisi painottaa opettajille. Ohjaajilta tulee arvokasta tietoa koulupäivän kuormituksen näkymisestä sekä paljon sitä mitä opettaja ei päivän aikana pysty ja ehdi huomioimaan.” (Puheterapeutti.)
”Yhden kasvattajan vaikutus ulottuu kauas. Icehearts-toiminta yksi syy siihen, että jaksan ja viihdyn työssäni opettajana.” (Opettaja.)
