Icehearts-toiminnan vaikuttavuus on monipuolista: toiminta turvaa tasavertaista oppimista, tarjoaa vanhemmille sosiaalista tukea, tukee lasten ja nuorten prososiaalista käyttäytymistä ja tuo yhteiskunnalle mittavan taloudellisen säästön.
Icehearts-toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus on tunnustettu niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Vaikuttavuutta on tutkittu muun muassa THL:n pitkittäistutkimuksessa, jossa seurataan viiden syksyllä 2015 aloittaneen Icehearts-joukkueen lasten elämänkulkua ja psykososiaalista hyvinvointia koko Icehearts-toiminnan ajan ja vuoden joukkuetoiminnan päättymisen jälkeen. Tutkittavia seurataan siis yhteensä 13 vuotta.
Tutkimuksesta ovat vastanneet tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechner ja erikoistutkija Marjatta Kekkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL). Tutkimus sai alkunsa, kun THL:n silloinen pääjohtaja Pekka Puska tutustui Icehearts-toimintaan ja näki tarpeelliseksi, että THL ryhtyy tutkimaan toimintamallin vaikuttavuutta, Kaija Appelqvist-Schmidlechner kertoo.
Juniorivalmentajana yleisurheilussa toiminut Appelqvist-Schmidlechner oivalsi nopeasti, miten Iceheartsissa valmentajan roolia hyödynnettiin erityisessä kohderyhmässä, tuen tarpeessa olevien lasten kanssa toimiessa.
– Ymmärsin, miten suuri merkitys tällaisella toiminnalla voi olla ja kuinka innovatiivisesta toimintamallista on kyse. Kun Icehearts käynnistettiin, se oli sosiaalinen innovaatio. Tutkimusaineistoa on kerätty Icehearts-toiminnassa olevilta lapsilta vanhempineen sekä Icehearts-kasvattajilta ja lasten opettajilta kyselyillä, haastatteluilla ja toimintaa havainnoimalla.
Pitkittäistutkimuksesta on selvinnyt muun muassa, että Icehearts-toiminta tukee lasten ja nuorten prososiaalista eli toisia ihmisiä huomioivaa käyttäytymistä. Vuonna 2020 julkaistuissa neljän vuoden seurannan tuloksissa todettiin myönteinen kehitys toiminnan piirissä olevien lasten taidoissa tulla toimeen ikätovereiden sekä aikuisten kanssa.
Toiminnan myönteiset vaikutukset lasten prososiaaliseen käyttäytymiseen tulivat ilmi erityisesti tutkimusta varten haastateltujen opettajien havainnoissa.
– Toiminnan vaikutuksista lasten vanhemmille tiedetään se, että Icehearts-kasvattajan tarjoama tuki vanhemmuuteen koetaan todella tärkeäksi. Vanhemmilla on ollut ympäri vuorokauden tarpeen tullen tukija, jonka puoleen voi kääntyä, jos tulee vaikea tilanne, Kaija Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Vaikuttavuutta kotona ja koulussa
Edellä kuvatun tuen vaikutuksineen tuntee hyvin tamperelainen Sanna Parkkonen, jonka kaksi poikaa ovat olleet mukana Iceheartsin Tesoman joukkueiden toiminnassa.
Yhteys syntyi, kun koulupsykologi kertoi Sannalle Iceheartsista ja Tesoman koulun kasvattajasta Riku Kauppisesta. Sannan vanhempi poika Jere oli tuolloin aloittanut kakkosluokan. Äidin voimat alkoivat olla lopussa.
– Riku haki viiden kuukauden ajan Jeren joka aamu kouluun, kun minä en saanut poikaa lähtemään mihinkään.
Noita ensimmäisiä kuukausia Icehearts-toiminnan piirissä Parkkonen kuvailee intensiivisiksi. Vähitellen Jeren ja muun perheen arki alkoi rullata.
– Minullahan ei olisi Jere kotona ilman Iceheartsin apua. Riku oli tukena ja jutteli pojan kanssa. Sillä saatiin elämä menemään eteenpäin.
Tiiviistä alkuvaiheesta lähtien Riku oli äidin ja poikien mukana tärkeissä tapaamisissa niin koulussa kuin terveydenhuollossa – myöhemmin Riku on ollut kutsuvieraana poikien syntymäpäivillä. Sanna suuntasi Icehearts-kokemuksen innoittamana koulunkäynninohjaajaksi Tesoman kouluun ja on nähnyt Iceheartsin vaikuttavuuden myös koulumaailman sisältä.
– Avun tarvitsijoita on todella paljon, ja kaikki eivät pääse mukaan. Mutta niillä, jotka pääsevät, homma menee eteenpäin. Kasvattaja on korvaamaton apu koulumaailmaan.
Icehearts-kasvattajan luoma vahva yhteys kodin ja koulun välillä on tuttu myös Samuel Karlssonille, joka liittyi Helsingin Siltamäen Icehearts-joukkueeseen ekaluokkalaisena. Samuel halusi pelaamaan jalkapalloa ja kaveri kertoi, että se onnistuisi Iceheartsissa.
Pian kävi selväksi, että kyse ei ollutkaan pelkästä jalkapallosta. Kasvattaja Vellu Kilpala oli läsnä myös koulussa ja vapaa-ajalla.
– Vellu oli mukana oppitunneilla, ja kun olimme vähän vanhempia, hän otti meidät välillä luokasta pois tekemään tehtäviä. Tehtävien teko onnistui yleensä paremmin sillä tavalla.
Pienelle pojalle Vellu oli kasvattajana heti ”mahtava tyyppi”.
– Hän otti aina huomioon kaikki, ei ikinä huutanut meille. Vellu piti aina lupauksensa. Se on iso juttu, vaikka kyse olisi vain pienestä lupauksesta, kuten tikkarin ostamisesta, Samuel Karlsson sanoo.
Samuel sanoo olleensa onnekas, sillä hänellä oli kaksi hyvää opettajaa ala-asteella. Erityisen suuria haasteita tai konflikteja hänellä ei kouluaikana ollut. Selväksi kuitenkin kävi, millainen linkki kodin ja koulun välillä kasvattaja oli.
– Vellu tiesi kaiken, mitä me teimme, mitä koulussa on meneillään ja mitä kotona. Harvemmin opettajat kuitenkaan tietävät, miten kotona asiat oikeasti ovat. Siinä mielessä Iceheartsin kasvattaja on uniikissa asemassa, että hän pääsee näkemään kaiken.
Yhdeksännellä luokalla Samuel haki tuloksetta opiskelemaan. Vellu tuli silloinkin apuun. Samuel kertoi Vellulle haluavansa Iceheartsiin. Hän pääsi opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja suoritti opinnot oppisopimuksella Iceheartsissa.
Samuel on nyt itse Icehearts-kasvattaja ja pitää yhteyttä Velluun lähes viikoittain.
– Oma polku Icehearts-lapsena ja -nuorena helpottaa työssä hieman. Ymmärrän, että lapsi ei aina tee tahallaan asioita, joita se tekee.
Samuel Karlsson korostaa pitkäaikaisen tuen vaikutusta, joka on ulottunut Icehearts-vuosista nykyhetkeen saakka. Koulussa opettajat voivat vaihtua tiheästikin, mutta kasvattaja pysyy rinnalla.
-Jos tarvitsen jotain apua, Vellu auttaa vieläkin. Se kertoo ehkä jotain pitkäaikaisen tuen vaikutuksesta.
Vantaalainen Peltolan koulun rehtori Ville Ylianunti tunnistaa hänkin THL:n pitkittäistutkimuksen osoittaman Icehearts-kasvattajan merkityksen. Hän toimi aiemmin pitkään Vantaalla Mikkolan koulun rehtorina. Mikkolassa on enemmän Icehearts-toimintaa kuin yhdessäkään muussa koulussa Suomessa.
Ylianunti arvioi kasvattajien läsnäololla olleen oppilaisiin ja näiden perheisiin vähintään yhtä merkittävän vaikuttavuuden kuin opettajilla.
– Icehearts-kasvattajien läsnäolo ja näkyvyys koulun arjessa minulle rehtorina oli täysin rinnasteinen opettajan työpanokseen.
Kun kasvattaja on vahvasti yhteydessä myös kodin suuntaan, hänestä tulee eräänlainen ”luottoaikuinen”, joka pystyy toimimaan koulussa vaikeassakin tilanteessa auttavasti.
– Icehearts-kasvattaja on verraton linkki kodin ja koulun välillä tiedonvaihdossa niin arkiasioissa kuin palaverissa sovittaessa oppilaan tuesta. Kasvattaja pystyy palaveritilanteessa saattamaan kodin ja koulun näkemyksiä lähemmäs toisiaan.
Ylianuntin mukaan vaikuttavuus syntyy siitä, että kasvattaja on lähituki nuorille oppitunneilla. Tarkoituksena on tukea nuoren sosiaalisten taitojen kehittymistä. Ylianunti on nähnyt vaikuttavuuden erityisesti yläkoululaisissa.
– Yläkoululaisten verkostopalveluiden ja sosiaalityön palveluiden piiriin pääseminen, nuoren tuen rakenteista sopiminen koulun sisällä ja koulun ulkopuolella – kyllä ne olisivat jääneet monella perheellä tekemättä ilman kasvattaja tukea.
Myös tutkijalle tämä on käynyt selväksi haastatteluja tehtäessä. Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan yhdeksäsluokkalaisten poikien haastatteleminen ei ole aina helppoa, sillä tutkija ei välttämättä ole sellainen taho, jolle sen ikäinen alkaa avata elämäänsä.
– Mutta oli kiinnostavaa huomata, että keskustelun siirtyessä kasvattajien merkitykseen poikien elämässä, myös vähäsanaisemmat pojat alkoivat kertoa avoimesti ja kauniisti omasta kasvattajastaan. Tämä tulee joskus kasvattajille yllätyksenä. He eivät aina itsekään tiedä, miten tärkeitä he ovat näille lapsille.
Näyttö puoltaa laajaa implementointia
Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintamalleja arvioidaan Suomessa avoimen vertaisarvionnin menetelmällä, jossa riippumattomat asiantuntijat ja kokemusasiantuntijat THL:n pyynnöstä käyvät toimintamallia läpi lukuisien kriteerien pohjalta. Tarkoituksena on saada arviointitietoa malleista sekä selvittää, onko tarkasteltavassa mallissa kehittämisen tarvetta ja kuinka vahvasti se perustuu tutkimusnäyttöön.
Marraskuussa 2023 julkaistussa HYTE-toimintamallin vertaisarviointiraportissa Icehearts-toiminta sai parhaan mahdollisen kokonaisarvosanan eli erinomaisen (5/5). Vertaisarvioijien mukaan Icehearts-toimintamalli hyödyntää systemaattisesti kokemus-, asiantuntija ja tutkimustietoa. Lisäksi toimintamallin vaikuttavuudesta on monipuolista kansallista tietoa. Vastaavia toimintamalleja ei ole, vertaisarvioijat totesivat. Iceheartsin toimintamallin pitkä historia, nopea levinneisyys ja laaja-alainen vaikuttavuusnäyttö puoltavat toimintamallin implementoimista laajemminkin, arviointiraportin tiivistelmässä todetaan.
Yhteiskuntapolitiikan professori Tomi Mäki-Opas Itä-Suomen yliopistosta oli yksi kolmesta Icehearts-toimintamallin vertaisarvioijasta. Hän pitää toimintamallia poikkeuksellisen hyvänä.
– Järjestötoiminnan vaikuttavuuden arviointi ei aina ole helppoa ja yksiselitteistä tutkijan näkökulmasta. Mutta Iceheartsilla on selkeä toimintamalli ja siitä on kertynyt eri tavoilla tuotettua tutkimusnäyttöä ja pitkäaikaista näyttöä.
-Se on tavallaan hyvä esimerkki hyvään tieteelliseen näyttöön perustuvasta toiminnasta. Kauppatieteiden tohtori Petri Hillin vuonna 2017 tekemän laskelman mukaan Icehearts-joukkue toi yhteiskunnalle säästöjä vähintään 2,8 miljoonaa euroa ehkäisemällä syrjäytymistä. Laskelmassa Hilli kuvasi erilaisten riskitekijöiden kumuloitumista ja niiden aiheuttaman palvelutarpeen vaikutusta myöhempään kiinnittymiseen työelämään.
Tomi Mäki-Oppaan mukaan näin laaja-alainen tieto kustannushyödyistä on hyvin harvinaista.
– On merkittävää, että meillä on tietoa siitä, että tällaiseen toimintaan kannattaa laittaa rahaa.
Tutkimusnäytön pitäisi painaa merkittävästi päätöksenteossa, Mäki-Opas korostaa.
– Kun on pystytty osoittamaan toiminnan vaikuttavuus ja sen kustannushyödyt, pitäisi päätöksenteon olla helppoa: toiminta vastaa tarpeeseen, ja toimintaan satsatut eurot tuottavat osallistujille ajan kuluessa hyötyä.
Tulevaisuuden kehittämiskohteita?
HYTE-arvioinnin mukaan Icehearts-toiminnan tulevaisuuden kehittämistoimenpiteisiin kuuluu riskien kattava arviointi, johon kuuluu myös taloudellisten riskien huomioiminen. Tomi Mäki-Opas arvioi, että toiminnan pitkäkestoisuus, siis kasvattajan sitoutuminen 12 vuodeksi, on paitsi vahvuus, myös mahdollinen haaste.
– Jos kasvattaja jostain syystä vaihtuu, on haaste, miten toiminta pystyy jatkumaan: miten pystytään pitämään toiminta samanlaisena ja sitomaan resursseja siihen?
Vertaisarvioijat esittivät myös, että Icehearts-toimintamallille tulisi laatia juurruttamissuunnitelma, ja kehottivat panostamaan myös ulkoiseen viestintään.
THL:n HYTE-mallin vertaisarviointiraportissa Iceheartsin erityisasiantuntija Mikko Salasuo ja toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki toteavat toiminnan kuvauksessa, että Iceheartsin ulkoinen viestintä on tietoisesti rakennettu kevyeksi. Ideana on viestiä tarkoituksenmukaisesti ja kasvatustyön sisältö edellä, sillä toiminnan painopiste on vahvasti lasten hyvinvoinnin edistämisessä ja kasvattajien työssä, ja resursseja käytetään maksimaalisesti toiminnassa olevien lasten hyvinvoinnin edistämiseen.
Viestinnän merkitystä hyte-työssä korostaa myös THL:n työpaperi 28/2025. Otsikolla Vaikuttavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtamisen laadun osatekijät (Tuija Ylitörmänen, Tanja Tasala, Tapani Kauppinen, toim.) julkaistussa paperissa korostetaan, että viestintä on keskeinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, sillä se vaikuttaa asenteisiin, käyttäytymiseen ja tiedon saatavuuteen.
Tomi Mäki-Oppaan mukaan Iceheartsin kaltaisessa toiminnassa, jossa ollaan tekemisisissä syrjäytymisen kanssa, tapa, jolla viestitään, on erityisen tärkeä.
Viestinnän voi nähdä myös osatekijänä toiminnan implementointia, johon puolestaan liittyy strategian vahvistaminen. Toiminnan käyttöönotto hyvinvointialueiden myötä muuttuneessa toimintaympäristössä vaatii sekin pohtimista.
– Tarvitaan jatkuvaa perustelua siitä miksi tällaista toimintaa tarvitaan. Tässä on vahva perustelu sille, mitkä ne hyödyt ovat, Mäki-Opas viittaa HYTE-kokonaisarviointiraporttiin.
Icehearts maailmalla
Ainutlaatuinen on usein Iceheartsin yhteydessä kuultu adjektiivi. Myös rehtori Ville Ylianunti pitää toimintaa uraa uurtavana.
– Se osuu uniikkiin saumaan perusopetuksen ja sosiaalityön palveluiden välissä. Toimintamalli tarjoaa aidon lapsen ja nuoren arjessa kulkevan ammattityöntekijävoiman, ja ammattilaisena kasvattaja osaa ohjata oikeisiin palveluihin tarvittaessa. Kun siihen kytketään harrastustoiminta ja läsnä oleminen, resepti on täysin pistämätön eikä toista vastaavaa toimijaa ole.
Vaikka toiminta on ainutlaatuista ja sillä on yleisesti tunnustettu vaikuttavuus, ja vaikka syrjäytymisen ehkäisyä yleisesti pidetään merkittävänä yhteiskunnallisena haasteena, Icehearts-tutkimus ei ole saanut ulkopuolista rahoitusta useista hakemuksista huolimatta. Tutkijat ovat tehneet Icehearts-tutkimusta muiden työtehtävien sallimissa rajoissa. Kaija Appelqvist-Schmidlechner arvioi, että Icehearts-toiminnan vakuuttavuutta on vahvistanut THL:n kaltaisen tunnetun organisaation mukana olo.
Toisaalta Iceheartsin kaltaisen toiminnan kovaa vaikuttavuutta on vaikea todentaa perinteisellä satunnaistetulla vertailuasetelmalla. Kun kyseessä on pitkäkestoinen toiminta, asioita tapahtuu elämän muidenkin osa-alueiden kuin Icehearts-toiminnan seurauksena.
Kokemuksellisia hyvinvointivaikutuksia ei kuitenkaan pidä myöskään aliarvioida, Kaija Appelqvist-Schmidlechner muistuttaa.
– Miten lapset ja perheet kokevat kasvattajan tarjoaman tuen, tai miten perheet jaksavat, millaiseksi lapsen elämä muovautuu, miten hän kokee oman elämänsä lapsuudesta aikuisuuteen – kaikkea ei voi muuttaa euroiksi.
Tulokset ovat vakuuttaneet myös kansainvälisesti. Lokakuussa 2025 Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi Icehearts-toimintamallin lupaavaksi hyväksi käytännöksi mielenterveyden edistämisessä ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä. OECD esitteli Iceheartsin yhdeksän muun hyvän käytännön kanssa Mental Health Promotion and Prevention: Best Practices in Public Health -raportissaan pohjautuen THL:n pitkittäistutkimukseen.
Ensimmäinen kansainvälinen tunnustus vaikuttavuudelle tuli jo vuonna 2021, kun Euroopan komissio nimesi Icehearts-toiminnan terveyden edistämisen hyväksi käytännöksi. Taustalla tässäkin oli THL:n tutkimustieto.
– En itsekään aluksi ymmärtänyt, kuinka iso asia nimitys oli, Kaija Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Komissio myönsi rahoituksen Icehearts Europe -hankkeelle, joka käynnistyi vuonna 2023. Hankkeessa on pilotoitu Icehearts Europe -toimintaa viidessä maassa sekä levitetty tietoa toiminnasta laajemminkin Euroopassa.
Appelqvist-Schmidlechner pitää hyvin merkittävänä sitä, että Icehearts haluttiin yhdeksi harvoista käytännöistä, joiden levittämiseen haluttiin käyttää merkittävä summa rahaa,
– Se on Suomelle ja Iceheartsille valtavan iso kunnianosoitus. Järjestö voi olla tästä todella ylpeä. Toimintamalli innostaa ja inspiroi ihmisiä jopa kansainvälisesti, Kaija Appelqvist-Schmidlechner sanoo.
Teksti: Ville Miettinen
