Vuonna 2014 Icehearts-toimintaa oli tehty lähemmäs 20 vuotta ja se oli laajentunut jo yli 20 joukkueeseen. Lisäksi Icehearts oli saanut laajasti tunnustusta vaikuttavana nuorten osattomuutta ehkäisevänä toimintana, mutta tutkimusnäyttö toiminnan hyödyistä puuttui. Tutkimustiedon keräämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnisti vuonna 2015 Icehearts-pitkittäistutkimuksen, jossa tutkijat seuraavat viittä Icehearts-joukkuetta läpi koko 12 vuotisen Icehearts-polun. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa Icehearts-toiminnassa mukana olevien lasten elämänkulusta ja psykososiaalisesta hyvinvoinnista sekä toimintamallin koetuista hyödyistä ja vaikutuksista (THL 2023a).
Pitkittäistutkimuksessa on ehditty jo kahdeksanteen vuoteen. Icehearts-toiminnasta on tähän mennessä kerätty muun muassa kysely- ja haastatteluaineistoja. Kerätyssä aineistossa kuuluu niin lasten ja nuorten kuin myös heidän vanhempiensa ja opettajiensa ääni ja kokemukset. Tutkimuksen tuloksista on raportoitu tutkimusjulkaisuissa, blogeissa ja lehtiartikkeleissa (THL 2023b).
Syksyllä 2023 aineistoa kerätään haastattelemalla nuoria. Ensimmäisen kerran joukkueeseen valittuja nuoria haastateltiin vuonna 2015, jolloin he olivat juuri koulunsa aloittaneita lapsia ja Icehearts-matka oli vasta alussa. Nyt haastateltavat nuoret ovat varttuneet ja päättävät ensi keväällä peruskoulun. Yhteistä matkaa kasvattajan kanssa on siis tehty jo melkoinen tovi.
Iceheartsin toimistolta tukea haastattelujen tekemiseen
Viiden Icehearts-joukkueen nuorten haastatteleminen on iso ja haastava tehtävä. Tätä tehtävää varten koottiin haastattelijaryhmä, johon kuuluvat THL:n pitkittäistutkimuksen tutkijat Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Marjatta Kekkonen ja väitöskirjatutkija Mervi Haavanlammi sekä Iceheartsin toimiston tutkijataustaiset Kai Tarvainen ja Mikko Salasuo. Menetelmällistä osaamista ryhmään toivat etenkin Mikko ja Kaija, joilla molemmilla on paljon kokemusta lasten ja nuorten haastattelemisesta.
Tutkimuksella on THL:n tutkimuseettisen toimikunnan hyväksyntä, mutta lasten ja nuorten kohdalla aihetta täytyy käsitellä myös tapauskohtaisesti. Ennen haastattelujen aloittamista tutkijat kokoontuivatkin useaan kertaan pohtimaan tutkimukseen liittyviä eettisiä ja menetelmällisiä kysymyksiä: jakamaan kokemuksia, sopimaan käytännöistä ja suunnittelemaan haastattelujen toteutusta. Haastattelijoiden täytyy esimerkiksi varmistaa, että lapsille ja nuorille kerrotaan ymmärrettävästi osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Tärkeää on myös luoda haastattelutilanne, jossa haastateltava kokee olonsa turvalliseksi, kunnioitetuksi ja kokee äänensä tulevan aidosti kuulluksi.
Haastattelurunko on tutkimusryhmän yhdessä laatima ja muotoilema. Aiheeseen saatiin konsultaatiota Icehearts-tiimimentoreilta, jotka kommentoivat kysymysten sopivuutta tutkittavan ikäryhmän nuorille. Kasvattajilta saatiin apua siihen, miten luodaan nuorille mieluinen haastattelutilanne ja ympäristö sekä valitaan sopiva ajankohta. Pohdintojen ja konsultaatioiden jälkeen haastattelut päätettiin toteuttaa keskustelevina, mahdollisimman rentoina ja nuorten ehdoilla tehtävinä tapahtumina.
Haastattelukokemuksia syyslomaviikolta
Ensimmäiset haastattelut tehtiin koululaisten syyslomaviikolla. Kolme haastattelijaa jalkautui Iceheartsin käyttämään tilaan, jonne sovittiin haastatteluaika kaikkiaan kahdeksan nuoren kanssa. Haastattelut aloitettiin puoliltapäivin, jotta aamu-unisetkin nuoret saivat lomalla nukkua pitkään. Kasvattajat olivat isona apuna, kun kellonajoista sovittiin kunkin nuoren kanssa.
Kun ensimmäiset nuoret saapuivat paikalle, ei jännitystä tai ihmetystä ollut havaittavissa – tai jos olikin, niin se koski lähinnä haastattelijoita. Nyrkkitervehdyksiä sateli ja kuulumisia vaihdettiin rennossa ilmapiirissä. Kasvattajat olivat paikalla vastaanottamassa nuoria, mikä edisti välitöntä ja turvallista ilmapiiriä. Nuoret olivat saaneet jo ennakkoon tietoa tutkimuksesta ja haastatteluista, mikä sekin edisti mukavan ja luontevan haastatteluilmapiirin syntymistä.
Kai Tarvainen kirjoitti haastattelumuistioon kokemuksestaan seuraavasti: ”Tunnelma keveni entisestään, kun toinen joukkue saapui paikalle. Läppä lensi mopoista ja niillä ajamisesta. Ennen haastattelujen H-hetkeä juotiin pillimehut ja syötiin yhdessä välipalakeksejä. Yhteinen hetki vaikutti varmasti suotuisasti lämpimän ilmapiirin syntyyn. Nuorille kerrottiin yhteisesti tutkimuksesta, minkä jälkeen nuoria pyydettiin täyttämään tutkimuksen suostumuslomakkeet”. Lopuksi nuorille kerrottiin, että kiitokseksi haastatteluihin osallistumisesta saa leffalipun.
Sitten oli aika aloittaa haastattelut. Kasvattajan johdolla kolme haastattelijaa ja kolme nuorta suuntasivat tiloihin, jotka kasvattaja oli ennakkoon katsonut haastatteluihin sopiviksi. Tilat olivat nuorille tuttuja ja jokaiselle haastattelulle löytyi rauhallinen paikka. Ennen nauhurin tallennusnapin painamista haastateltavan nuoren kanssa juteltiin esimerkiksi syyslomasuunnitelmista tai muusta vastaavasta, jotta juttu lähti luistamaan. Kun siirryttiin itse haastatteluun, alkoi se helpoilla ja konkreettisilla kysymyksillä. Aluksia juteltiin esimerkiksi harrastuksista, mistä oli helppo edetä muihin aiheisiin. Haastattelut etenivät elämänkulun mukaisesti Icehearts-taipaleen alkuvuosista nykyhetkeen ja lopuksi näkymiin tulevasta.
Ensimmäinen haastattelupäivä oli tutkimuksellisesti onnistunut. Tunnelma oli rento ja haastattelut olivat keskustelevia ja lämminhenkisiä. Jokainen haastateltu nuori kertoi tärkeitä asioita Icehearts-toiminnasta. Nuoret tai haastattelijat eivät suuremmin jännittäneet tilannetta. Pitkittäistutkimus otti haastattelujen käynnistymisen myötä askeleen eteenpäin ja tutkijat saivat tärkeitä oppeja haastattelurupeaman jatkoon. Kasvattajien tuki oli ensiarvoisen tärkeää ja nuoret olivat aivan upeita haastateltavia.
Lähteet:
THL (2023a) Icehearts-pitkittäistutkimus. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/icehearts-pitkittaistutkimus (Viitattu 26.10.2023.)
THL (2023b) Icehearts-pitkittäistutkimus. Tutkimusraportit ja tieteelliset artikkelit. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/icehearts-pitkittaistutkimus/julkaisut (Viitattu 26.10.2023.)
Lisätietoja:
Mikko Salasuo
Erityisasiantuntija
mikko.salasuo@icehearts.fi
Kai Tarvainen
Hankevastaava
kai.tarvainen@icehearts.fi
Kaija Appelqvist-Schmidlechner
Tutkimuspäällikkö, THL
Kaija.appelqvist@thl.fi
Marjatta Kekkonen
Erikoistutkija, THL
Marjatta.kekkonen@thl.fi
