Jos elämä kulkee kauniisti, ei ole nälkä, ei tarvitse pelätä, joku auttaa koulutehtävissä, terveys on hyvä, vanhemmat ohjaavat valinnoissa läpi lapsuuden ja nuoruuden – saa käydä koulua, harrastaa ja nähdä kavereita – edellytykset toistuviin hyviin valintoihin ja tasaiseen elämänkulkuun ovat todennäköiset.
On lapsia, jotka ovat tottuneet esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjien holtittomaan käytökseen. He tietävät, että juopunutta ihmistä kannattaa juosta karkuun. He tietävät, että poliisia soittaessa kannattaa varmistaa, ettei ilmoituksen kohde tiedä, kuka soitti kytät. He osaavat ottaa kuvan todisteeksi ilman, että kohde huomaa. He tietävät, että kaikki arvokas omaisuus varastetaan, jos se jää hetkeksikin valvomatta. He ovat tottuneet siihen, että rappukäytävässä on verta.
On lapsia, jotka eivät tiedä miltä tuntuu pelätä aikuista. He jättävät pyörän lukitsematta kotitalon pihalle ja kiukuttelevat, jos ruoka on pahaa. He eivät edes epäile, että aikuinen voisi valehdella.
Luottamus näkyy ihmisestä. Se tekee hänestä helposti lähestyttävän. Se tekee hänestä luotettavan oloisen ja usein myös luotettavan. Luottamuksesta on paljon hyötyä. Koulussa luottamus auttaa siihen, että uskot opiskelun kannattavan, kun sinulle niin sanotaan. Se auttaa siihen, kun sinulle tarjotaan apua, pystyt ottamaan sen vastaan. Työtä haettaessa luottamus saa sinut vaikuttamaan siltä, että sinut kannattaa palkata. Katsot silmiin, vastaat oikein ja teet parhaasi, koska luotat siihen, että se kannattaa.
Jos luotat vain itseesi, menetät kokemuksen. Kokemuksen, jonka tarjoavat sinulle ne, jotka joskus olivat nuoria. Menetät myös toiset ihmiset. Avun vastaanottaminen on vaikeaa, jos ei luota avuntarjoajaan. Tällöin voidaan sanoa, että nuori ei suostu ottamaan vastaan apua ja tukea. Ei suostu. Mutta miksi?
Koronan rajoitusten aikaan minua työllisti eniten nuori, joka kieltäytyi toistuvasti avusta ja tuesta, vaikka ei saanut tehtyä koulutehtäviä. Muutakin ongelmaa ilmeni. Mietin pääni puhki ja kysyin ja kysyin miksi opiskelu ei onnistu. Soitin tai viestitin joka päivä. Tapasinkin monta kertaa viikossa, mutta tehtävät eivät edenneet. Jossain kohtaa ymmärsin, että tärkeintä on nyt luottamus, ilman sitä sanani ovat hänelle tyhjiä. Koska tunsimme monen vuoden takaa, tiesin, että luottamus on löydettävissä. Minun pitää vain auttaa häntä löytämään se taas. Ryhdyin puhumaan myös muista asioista, kuin ongelmista. Keksimme kivaa yhteistä tekemistä. Ja kerroin hänelle muistoja siitä ajasta, kun hän oli pieni. Lopetin painostamisen. Tein tätä monta viikkoa.
Yhtenä iltana, aika myöhään, häneltä tuli viesti. Hän pyysi anteeksi, kun oli tehnyt oharit aiemmin, ei ollutkaan siellä, mistä olin häntä hakemassa. Muutama päivä viestin jälkeen istuimme autossa ja kaikki se tieto ja tunne, mitä olin hänen toivonut sanovan ongelmistaan, nyt se tuli. Pakottamatta. Koska hän luotti taas.
Tämä on keskeistä nuorten kanssa, jotka eivät luota. Tämä hankaluus on ihmisten vaihtumisessa. Tämä ongelma on ajanvarauksessa. Kun luottamus on hauras, tai sitä ei ole, sen rakentaminen on tarkempaa kuin pienoismallin tekeminen. Se vaatii paljon enemmän kuin kalenterimerkinnän. Ja luottamus on rakennettava, jos haluamme auttaa myös niitä, jotka eivät ole saaneet sitä syntymälahjaksi. Tämän takia pitkäkestoinen työ on parasta. Tämän takia Icehearts tarjoaa pitkäkestoista tukea lapselle. Voin helposti palauttaa nuoren mieleen kilometrit, jotka hän on istunut reppuselässäni. Voin palauttaa mieleen ne leirit, jossa on öitä valvottu ja ne viikottaiset uinnit, joihin häntä hain monta vuotta koulusta. Pakkaspäivät ja pahan mielen, kun joku oli kiusannut. Auringonpaisteen ja onnistumiset harrastuksessa, johon häntä kuljetin. Meillä on yhteinen menneisyys. Vuodet, jolloin tulin aina, kun lupasin ja kysyin aina mitä kuuluu. Nyt kun on vaikeaa, kuljen niitä kuin helminauhaa. Ja nuori kulkee kanssani.
Asuinalue ei yksin määritä kenenkään kykyä luottaa. Kodin turvallisuus ei yksin määritä kenenkään kykyä luottaa. Opettaja ei yksin määritä kenenkään kykyä luottaa. Harrastus tai ystävät ei yksin määritä kenenkään kykyä luottaa. Mutta kaikki nämä yhdessä. Näistä osa saa kaiken ja osa ei mitään.
Luottamus on etuoikeus. Kaikilla ei ole siihen varaa.
