Yhteistä yhteiskuntaa rakentamassa

Yhteistä yhteiskuntaa rakennamme vain ottamalla kaikki mukaan, näkemällä ihmisen värin ja kansallisuuden läpi.

Kuka huutaa tyttöjen puolesta?

Karu totuus on se, että se joka huutaa koviten, saa äänensä kuuluviin. Kun lapsen käytös on ongelmallista ja häiritsevää, on sanomattakin selvää, että joku alkaa miettiä, mikähän tuota vaivaa? Mitähän tälle asialle voisi tehdä? Ja jostain syystä pojat osaavat usein pienenä huutaa lujemmin kuin tytöt. Syitä tähän löytyy varmaan biologiasta ja ennen kaikkea kulttuuristamme. Jossain vaiheessa tytötkin kuitenkin alkavat oireilla.

Ylimielinen

Jokainen raivostuttava tapa kertoo, minulla on asiaa. Asiaa, jota en osaa tuoda esille niin, että sen ymmärtäisit. Joka kerta yritän, yritän niin kovasti ja silti usein epäonnistun. Tulkitsen väärin.

Tuiki tavallinen tärkeä päivä

Koen iloa siitä, että minä todella voin jäädä. Minulla ei ihan todella ole tänään mitään tämän tärkeämpää.

Ei saa lyödä, ei saa kiusaa

Itselleni oli aivan selvää, että säännöt sinällään eivät ehkäise sen paremmin kiusaamista kuin väkivaltaakaan. Koska sovimme säännöt yhdessä kaikkien poikien kanssa, ajattelin asian olevan niin, että he siirsivät valtuudet minulle, aikuiselle, puuttua tilanteisiin, joissa sääntöjä rikottiin.

Minkäs tähären

Iceheartsin kasvattaja tietää ja tuntee koko ryhmänsä. Jokainen lapsi voisi kertoa, että katselin tänään kasvattajaa silmiin ja hän katsoi minua silmiin. Minä tiesin ja hän tiesi sen, mitä meidän joka päivä tuleekin tietää.

Näkeekö auttaja?

Lapsi ei hahmota tulevaisuutta kymmenen vuoden päähän. Ammatti, hyvä palkka ja asunto ovat kaukana jossain. Ja jos elämä on epäreilua, kuka voi taata, että hän jotain saavuttaa, vaikka yrittäisikin?

Kohtaaminen, hyvä kohtaaminen.

Sellainen hetki elämässä, jolloin sekunnissa saattaa ymmärtää, että nyt tapahtui toisen kohdatessa jotain, mikä voi olla lopullinenkin muutos parempaan.

Mä lopetan!

Harrastus on toki vain yksi elämän osanen muiden joukossa, mutta yhtä lailla tuo näkyviin sen, mitä eriarvoisuus ja eriarvoistaminen tarkoittaa yksilön kohdalla, lapsen ja nuoren. Se on aktiivista ulos sulkemista siitä joukosta, johon olet kiinni kasvanut. Sen sanomista päin naamaa, että sinä et kelpaa. Ja sen tekevät aikuiset.